Asutushallituksen perustumisesta on kulunut 90 vuotta, ja juhlapäivän kunniaksi Viikissä aukeaa Salomaille-näyttely. Näyttely kertoo Suomessa vuosisatoja kestäneestä muutosta asuttamattomille alueille "metsien kupeeseen ja syviin korpiin". Näyttelyssä on esillä muun muassa kuvia, joita on löydetty maatalousministeriön asutusasianosaston arkiston kuntoonpanon yhteydessä.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on pitkäaikainen asutushistoriallinen tausta

Vuosisadan vaihteen molemmin puolin Suomessa toimi maanviljelyshallitus, johon kuului asutustarkastajan virka. Lokakuussa 1917 perustettiin maatalousministeriön alaisuuteen asutushallitus, jonka tehtävänä oli valvoa Suomen asuttamista: uudisasutusta kannustettiin verohelpotuksin, mutta valtio joutui myös puuttumaan luvattomaan maan valtaamiseen ja rakentamiseen.

Asutushallitus toimi aina vuoteen 1938 asti, jolloin sen tehtävien hoito siirrettiin maatalousministeriön asutusasiainosastolle (ASO). ASOn toiminta ajoittui vaikeisiin sotavuosiin ja jälleenrakennusaikaan, ja 1950-luvun lopussa sen tehtävät jaettiin jälleen uudelleen, nyt nuoremmalle asutushallitukselle. Vuonna 1971 organisaatiomuutoksissa osa asutushallinnon tehtävistä periytyi edelleen Maatilahallitukselle.

Sotien jälkeinen asutustoiminta oli valtava urakka, josta selvittiin kunnialla

Maamme suurin asuttamisprojekti tapahtui toisen maailmansodan melskeissä ja sen jälkeen, jolloin valtio antoi rahallista korvausta tai maata Kanta-Suomesta 420 000 kotinsa menettäneelle. Suurin osa heistä oli luovutettujen alueiden siirtoväkeä ja kotiutuneiden rintamamiesten perheitä. Asutustila oli löydettävä myös siirtolaisia lukuisammalle sotaleskien, orpojen ja loukkaantuneiden joukolle.

Lopullisia maapaikkoja odotettiin tilapäisissä majoituspaikoissa. Karjalaisten alussa kohtaama huono vastaanotto, pitkittyneet odotusajat ja maapaikkojen kelpaamattomuus aiheuttivat paljon kärkevää kirjeenvaihtoa. Tyytyväisiä kuitenkin oltiin, kun tontti varmistui ja omaa kotia päästiin rakentamaan.

Perheet saivat suurimmat viljelytilat, joiden pellot ja metsät takasivat toimeentulon. Asuntoviljelystiloilla metsää oli kotitarvekäytöksi. 1960-luvulle asti metsätyö valtion ja yhtiöiden savotoilla tarjosi erityisesti pientilallisille elintärkeitä työmahdollisuuksia.

Laaja asutustoimintaa koskeva aineisto siirretään Kansallisarkistoon

Asutustöiden suunnittelusta, maanhankinnasta, lainoituksesta ja korvausasioista syntyi vuosina 1938 - 1959 pelkästään ASOssa noin 1300 hyllymetriä asiakirjoja. Asutustoimintaa koskeva aineisto on tällä hetkellä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tiken) hallussa, mutta aineisto tullaan pitkän kunnostusprosessin jälkeen vaiheittain luovuttamaan Kansallisarkistoon.

Kiinnostus sota- ja jälleenrakennusajan hankalissa olosuhteissa syntyneeseen historiallisesti merkittävään ja sisällöllisesti hyvin laaja-alaiseen aineistoon on ollut jatkuvasti kasvussa. Nyt luovutettavan asiakirja-aineiston järjestämisellä, luetteloinnilla, kuvailutiedoilla varustamisella ja saavutettavuuden parantumisella vastataan tähän kiinnostukseen.

Salomaille-näyttely on esillä Viikin Infokeskus Koronassa (Viikinkaari 11, Helsinki) maanantaista perjantaihin klo 10 - 20 sekä lauantaisin klo 10 - 16 vuoden 2007 loppuun saakka.

Lisätietoja:
Pekka Virtanen (näyttely), pekka.virtanen@helsinki.fi, 044-3476126
Antti Lehto (Tiken aineistot), antti.lehto@mmmtike.fi, 040-8236517
Marja Moisio (Viikin tiedekirjasto), marja.moisio@helsinki.fi,(09)19158734
Mari Heino (Viikin kirjasto), mari.heino@hel.fi, (09)31085671

Kuva: Tike/A.Jounela. Astustoimikunta työmaalla Tervolassa vuonna 1934