Länsi-Uudellemaalle, Karjaanjoen valuma-alueen pelloille on syksyn aikana noussut hämähäkin näköisiä sääasemia. Ne ovat MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) koordinoiman MAASÄÄ-hankkeen apulaisia, jotka mittaavat ilman lämpötilaa ja kosteutta, sademäärää, tuulen nopeutta ja suuntaa sekä maan kosteutta. Vesistöissä on myös ravinnemittausasemia, jotka tarkkailevat esimerkiksi nitraatti-typpipitoisuutta ja alueen fosforivalumaa. Mutta mihin kaikkeen mittariverkoston tuottamaa valtavaa tietomäärää tarvitaan?

- Vesistökuormituksen pienentäminen on maatalouden tärkeimpiä ympäristöhaasteita. Laajan mittausverkon tuottaman tiedon pohjalta etsitään kuormituksen kuumat pisteet ja kehitetään toimenpiteitä maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi täsmäsäätietojen avulla testataan ja kehitetään tuholais- ja tautiennusteita, jotka vaikuttavat koko elintarvikeketjun laadun hallintaan, sanoo MTT:n ympäristötutkimuksen johtaja Mari Walls.

Viikissä järjestetyssä MAASÄÄ-tiedotustilaisuudessa MTT, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmatieteen laitos ja useat yritykset esittelivät yhdessä uutta MAASÄÄ-teknologiaratkaisua ja siihen liittyviä sovelluksia, joiden avulla maatalouden vesistökuormitusta voidaan hallita.

Maa- ja metsätalousministeriön, Tekesin sekä yhteistyöyritysten ja tutkimuslaitosten rahoittama tutkimushanke jatkuu ensi vuoden loppuun. Hankkeessa rakennettua teknologia-alustaa hyödynnetään tutkimuksessa ja sovelluskehityksessä myös jatkossa.

Kuormituksen ja säätilan seuranta samassa paketissa

Sateiden voimakkuus ja ajoittuminen vaikuttavat pellolta lähtevään vesistökuormitukseen. Maahan imeytyvä tai pintavaluntana kulkeva vesi huuhtoo mukaansa liuenneita ravinteita ja maa-ainesta. Pellon luontaiset ominaisuudet, kuten maalaji, orgaanisen aineksen määrä ja kaltevuus sekä käytetyt viljelymenetelmät määrittävät pitkälti, mitä reittejä valumavesi poistuu pellolta ja miten paljon ravinteita sekä maa-ainesta se kuljettaa mukanaan vesistöihin.

Kosteikot kuntoon

Agronomi Markku Puustinen SYKEstä arvioi, että kosteikkoja rakennetaan lähivuosina lisää. MAASÄÄ-hanke ryhtyy tutkimaan ikääntyneiden kosteikkojen puhdistustehoa sekä kosteikkojen kunnostuksen ja kasvillisuuden poiston vaikutuksia. Kosteikkojen hoidon ohjeistukseen halutaan löytää uutta tietoa.

Lisätietoja: Ympäristötutkimuksen johtaja Mari Walls, MTT, puh. 040 556 3839, mari.walls@mtt.fi

Kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto. MAASÄÄ-hankkeen sääaseman pystytyskuva.