- Metsäsektorin tähänastinen toimintatapa ja kilpailukykytekijät eivät riitä takaamaan toimialan menestystä jatkossa, vaan sektori tarvitsee syvällisempää toimintatapojen ja tuotannon uusiutumista pitkän aikavälin menestyksen turvaamiseksi, arvioi Metsäalan tulevaisuusfoorumin tutkija Jakob Donner-Amnell torstaina 1.11. järjestetyssä metsäalan tulevaisuusseminaarissa Helsingissä.

Asiantuntijoilla on hyvin erilaiset käsitykset siitä, miten metsäalaa tulisi tulevaisuudessa kehittää. Käsitykset voidaan jakaa neljään erilaiseen ajattelutapaan: nykyisen tuotannon tehostamiseen, uusien tuotteiden kehittämiseen vanhaa tuotantoa purkamalla, kestävän kehityksen mukaisen tuotannon lisäämiseen sekä riskien välttelemiseen. Riskien vältteleminen tarkoittaa käytännössä panostamista intensiiviseen puuntuotantoon, minkä uskotaan olevan paras keino varautua tulevaisuuden epävarmuuteen.

Kaikki neljä erilaista ajattelutapaa ovat loogisia ja perusteltuja vaihtoehtoja metsäalan tulevaisuuden strategian perustaksi. Niiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Esimerkiksi nykyisen metsäsektorin tuotannon tehostamista kannattavat henkilöt panostaisivat puun ja paperin tuottamisen kustannustehokkuuteen. Kestävää kehitystä korostavat henkilöt siirtäisivät resursseja pitkäkestoisten puutuotteiden ja energiatuotteiden kehittämiseen.

Metsäsektorin uudistuminen etenee hitaasti

Käytännön seuraus näistä erilaisista näkemyksistä metsäsektorin tulevasta suunnasta on, että metsäsektorin uudistuminen etenee hitaasti, koska sen perusteista ja toteutustavoista ei olla samaa mieltä.

- Vaarana on, että metsäsektorin tulevaisuusstrategia rakennetaan liian kapeaksi, esimerkiksi puuntuotantoa ja metsäteollisuuden tehokkuutta korostavaksi. Useiden toimijoiden on vaikea sitoutua tällaiseen strategiaan, koska se ei vastaa heidän näkemystään tulevasta kehityksestä, Donner-Amnell toteaa.

Metsäalan tulevaisuusfoorumin johtaja Anssi Niskanen korostaa, että metsäsektorin keskeisin haaste on elinkeinorakenteen monipuolistaminen pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä on tärkeää, että puun ja työvoiman saatavuus pystytään turvaamaan.

- Metsäsektorin tulisi pystyä katsomaan kasvavaa puun saatavuusongelmaa pidemmälle tulevaisuuteen ja jo nyt siirtää panostusta metsiin ja puuhun perustuvien uusien arvoketjujen kehitykseen. Tämä tulisi asettaa esimerkiksi kansallisen metsäohjelman pitkän aikavälin tavoitteeksi. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että metsäsektorin kehittämisessä tulisi siirtyä keskittämisestä monipuolistamiseen. Näin voidaan varautua sektoria kohtaavaan rakennemurrokseen ja samalla lisäämään alan kiinnostavuutta.

Metsäsektorilla tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa

Tämänhetkisessä metsäsektorin tulevaisuuteen varautumisessa näyttävät korostuvan varsin perinteiset keinot; julkisessa keskustelussa ovat enimmäkseen esillä puun saatavuuteen, energian hintaan ja raaka-aineen kilpailuun vaikuttaminen sekä rata- ja tieverkoston ylläpitäminen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt uusien elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen metsäalalle. Uusia elinkeinomahdollisuuksia on mahdollista kehittää esimerkiksi älykkäissä pakkauksissa, hybridimediassa, puurakentamisessa, lämmön- ja sähköntuotannossa, biopolttonesteiden tuotannossa, matkailussa tai metsien ilmasto-, maisema- tai muissa ekosysteemipalveluissa.

- Metsäsektorilla tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa. Tuttuun ja turvalliseen panostaminen ei enää riitä. Metsäsektorin tulisi hyödyntää suomalaista arvopohjaa, johon kuuluvat muun muassa älyllistä ristipölytystä, yrittäjyys, yksilöllisyys ja rohkeus. Naiset ovat erittäin aliarvostettu resurssi metsäalalla. Usein naiset osaavat katsoa asioita eri tavalla, mitä tarvitaan luotaessa uutta, korosti seminaarissa puhunut johtava metsäkonsultti Anna-Leena Simula Indufor Oy:stä.

Seminaarin keskusteluissa kysyttiin muun muassa, miksi uusiutuminen ei näy metsäpolitiikan painotuksissa. Puheenvuoroissa toivottiin rohkeampaa otetta metsäsektorin uusiutumisen edistämiseen. Paperipainotteisen tuotantorakenteen synnyttämiseksi luotujen rakenteiden arveltiin kuitenkin olevan kykenemättömiä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Politiikan painopistettä tulisikin siirtää nykyisten toimintojen ja rakenteiden ylläpitämisestä kohti uusien mahdollisuuksien nykyistä voimakkaampaa tukemista.

Seminaarin esitykset ovat luettavissa Metsäalan tulevaisuusfoorumin sivuilta.

Teksti ja kuva: Saija Miina