Niityt ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeimmät maatalousalueet. Niittyjen luontoarvot säilyvät vain hoitamalla niitä laiduntamalla tai niittämällä. Helsingin yliopistossa tarkastettavassa Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Juha Pykälän väitöskirjassa on tutkittu nautakarjan laiduntamisen vaikutusta kasvien lajimääriin ja lajikoostumukseen tuoreilla niityillä sekä selvitetty, miksi laidunnus ja niitto lisäävät kasvilajien määrää.

Tutkimuksessa havaittiin, että laidunnus vaikuttaa myönteisesti tuoreiden niittyjen kasvilajien määrään. Laiduntamisesta hyötyy pääosa tuoreiden niittyjen kasveista. Luonnoltaan arvokkaiden niittyjen indikaattorilajeja ja harvinaisia lajeja oli laidunnetuilla niityillä enemmän kuin laiduntamattomilla. Arvokkaiden niittyjen indikaattorilajeja ovat muun muassa aholeinikki ja kevätesikko.

Niitettyjen ja laidunnettujen alueiden korkeaa kasvilajimäärää selittävät monet eri tekijät. Niittäminen ja laiduntaminen vähentävät kasvien välistä kilpailua, kasvien biomassaa, maaperän ravinteita ja puuston kasvua, tehostavat kasvien leviämistä ja korvaavat luonnon häiriöitä. Niitto ja laidunnus palauttavat osaltaan ympäristöoloja (ravinteet, pH ja valo) sellaisiksi, jotka ovat vallinneet Euroopan kasvien evolutiivisen kehityksen aikana.

Osalle eliölajeista luonnon häiriöt, esimerkiksi metsäpalot, ovat elintärkeitä. Ihminen on toimillaan vähentänyt näitä häiriöitä. Tutkimuksen mukaan laidunnus ja niitto korvaavat osaltaan näiden vähenemistä. Lisäksi ne lievittävät haittoja, joita rehevöityminen aiheuttaa monille eliölajeille. Asialla on keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Suuri joukko alun perin luonnon häiriöihin sopeutuneista lajeista, on nykyisin riippuvaisia laidunnuksesta ja niitosta.

Tulosten perusteella niittyjen hoito ja kunnostus on potentiaalinen menetelmä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Hoidon laadussa on kuitenkin parantamista. Onnistunut niittyjen hoito ja kunnostus edellyttää maatalouden ympäristötukijärjestelmän sääntöjen selkeyttämistä ja järjestelmän kehittämistä luonnon hoitoa kannustavaksi.

Lisätietoja:
Vanhempi tutkija Juha Pykälä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 664, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tiedottaja Ulla Sonck, SYKE. puh.040 740 2186, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi