"Suomi tähtää kestävän metsätalouden osaamisen edelläkävijäksi", luonnehti ohjelman tavoitetta Kansallinen metsäohjelman pääsihteeri Marja Kokkonen ohjelman päivitystä tukevassa seminaarissa torstaina. Kansallinen metsäohjelman päivityksen valmistelu on meneillään ja ohjelmaluonnokselle haluttiin mahdollisimman laajaa palautetta eri sidosryhmiltä.
Osaamisen edelläkävijän asema voidaan ohjelman mukaan saavuttaa, jos kolme perusedellytystä toteutuu: (1) osaaminen onnistutaan jalostamaan uusiksi asiakaslähtöisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, (2) kotimaisen puun käyttö lisääntyy merkittävästi ja (3) metsien monimuotoisuus turvataan.
Ohjelmaluonnoksessa esitetään kuutta painopistealuetta, joilla erityisesti tarvitaan toimenpiteitä:
- metsäsektorin kilpailukyvystä huolehditaan
- metsien ilmasto- ja energiahyötyjä lisätään
- metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt turvataan
- metsien käyttöä kulttuurin ja virkistyksen lähteenä lisätään
- vahvistetaan osaamista metsäsekstorin uudistamiseksi, ja
- kansainvälisessä metsäpolitiikassa edistetään kestävää metsien hoitoa ja käyttöä
Nämä yhdessä lisäisivät metsiin perustuvaa monipuolista hyvinvointia, mikä on ohjelman tarkoitus. Kustakin painopistealueesta ohjelmaluonnoksessa esitetään tavoitteet ja yksityiskohtaisia toimenpiteitä, jotka tulisi toteuttaa.
Ohjelman valmistelussa on käytetty uutta konseptia, jossa ulkopuolinen konsultti arvioi ohjelmaa jo sitä valmisteltaessa. MMM:n metsäosaston ylijohtaja Aarne Reunala piti konseptia erittäin hyödyllisenä.
Palautepuheenvuoroissa ohjelmaluonnosta pidettiin oikeasuuntaisena, mutta paikoin vielä liian toteavana ja tarkemmilta, etenkin määrällisiltä tavoitteiltaan puutteellisena.
Markkinalähtöisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä tuote- ja palveluketjujen kehittämisessä pidettiin hyvänä oivalluksena. Sen edellyttämien arvoketjujen kehittäminen liiketoiminnaksi on haastavaa ja jää yrityksille ja kentän toimijoille, mutta pidettiin hyvänä, että ohjelma tunnistaa ne ja luo toimintaedellytyksiä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan rahoituksen avulla.. Eräissä puheenvuoroissa arvosteltiin liian lyhyitä arvoketjuja, jotka alkoivat puun kaatamisesta ja päättyivät tehtaalle. Metsäsektorin monipuolistuminen uusine tuotteineen ja palveluineen tulee muodostamaan pitkiä ja perinteiset toimialarajat ylittäviä arvoketjuja. Tämä pätee niin korkea-asteisiin puu- ja rakennusalan tuotteisiin, sellu- ja paperilähtöisiin tuotteisiin sekä energiatuotteisiin kuin matkailu-, virkistys- ja kulttuuripalveluihin, joissa metsillä on keskeinen rooli toteutusympäristönä. Myös metsäsektorin toimintatapojen uudistuminen todettiin välttämättömäksi.
Anne Brunila Metsäteollisuus ry:stä arvioi, että v. 2030 puolet liikevaihdosta tulee tuotteista joita nyt vielä ei ole olemassa. Brunila piti ratkaisevana metsäsektorin kykyä uudistua ja sanoi että "tulevaisuus ei ole trendi vaan tahtotila".
Tahtotilan saaminen enenevässä määrin kaupunkilaistuneiden ja metsätaloudesta erkaantuneiden metsänomistajien asenteeksi onkin valtava haaste, sillä ohjelman keskeinen edellytys on kotimaisen puun lisääntyvä tarjonta. Ohjelmaluonnos esittää keinoksi neuvonnan ja viestinnän lisäämistä.
Lauri Airasto Puuliitosta sanoi olevan helppoa yhtyä ohjelman tavoitteisiin. "Mutta viimeaikaiset tiedot tuotantolaitosten sulkemisista eri osissa maata ovat hämmentäviä", kun "edes merkittävimmät omistajat" (valtio) eivät katso voivansa puuttua niihin. Hän epäili ohjelman uskottavuutta, ellei työn tuottavuutta edistävistä toimista olla valmiita maksamaan myös työntekijälle. "Meitä ahneita riittää täällä salissa" mutta alan houkuttelevuus ei parane ellei työoloista huolehdita, hän sanoi.
Kaiken kaikkiaan kaikki sidosryhmät näyttivät olevan seminaarissa varsin samaa mieltä maamme metsien merkityksestä ja käyttötavoitteista. Metsien monimuotoisuuden turvaamisesta KMO:ssa huolehditaan omalla ohjelmalla, METSO II:lla, jota valmistellaaan samanaikaisesti hyvässsä yhteisymmärryksessä eri tahojen kanssa.
Teksti: Ahti Kotisaari
Kuvassa Kansallinen metsäohjelman pääsihteeri Marja Kokkonen