Euroopassa laumanvartijakoiria on käytetty jo tuhansia vuosia työkoirina. Suomessakin näiden koirien määrä on viime vuosina lisääntynyt, mutta niitä otetaan edelleen usein vain lemmikeiksi. Helsingin yliopistosta Teet Otstavel tutkii parhaillaan, soveltuvatko laumanvartijakoirat Suomessakin työkoiriksi eli onko niistä torjumaan suurpetovahinkoja kotieläintiloilla.

- Suomessa ei ole perinnettä laumanvartijakoirien käytöstä. Mallia ei voida myöskään suoraan kopioida muista maista, koska meillä olosuhteet ovat erilaiset. Esimerkiksi suomalaiset tilat ovat melko pieniä ja koirien pitäisi siten sopeutua toimimaan pienelläkin alueella, Otstavel kertoo.

Teet Otstavel pyrkii tutkimuksessaan selvittämään, mitkä laumanvartijakoirarodut soveltuisivat Suomessa työkäyttöön, ovatko koirat kustannustehokas keino torjua vahinkoja ja kuinka monta koiraa tilalla tarvitaan vahinkojen estämiseksi.

Pehmeä tapa estää vahinkoja

Teet kertoo, että koirat ovat kohtuullisen pehmeä tapa suojella kotieläimiä. Tavoitteena on, että kotieläimet, koirat ja suurpedot selviävät ehjin nahoin. Kyseessä on siis kaikkien hyvinvointi.

Koiran suojeleva vaikutus perustuu ennaltaehkäisyyn eikä varsinaisia kohtaamisia siten juurikaan synny.

- Susi ei ole tyhmä. Se ei yritä ottaa saalista sieltä, mistä sitä on vaikea saada. Vielä on selvitettävä, kuinka monta koiraa antaa suojan useampaa sutta vastaan. Yksittäisen suden ja koiran kohtaamisessa pelotevaikute on toiminut hyvin.

Säyseitä mutta tarvittaessa ärhäköitä

Laumanvartijakoirat vaikuttavat monesti varsin säyseiltä. Kun toimintaan ei ole tarvetta, loikoilevat ne laumansa joukossa. Toivottavaa kuitenkin on, että mikäli koiran ja suurpedon kohtaaminen yltyy tappeluksi, on koirassa ainesta puolustautua hyökkääjää vastaan.

Työkoiriksi tulisi valikoitua yksilöt, jotka ovat sekä sosiaalisia että tuhteja työntekijöitä. Hyvä koira pysyy laumansa kanssa, on luotettava uhan torjuja eikä leiki kotieläinten kanssa. On viitteitä siitä, että mikäli koiralla ei ole riittävästi työtehtäviä, se voi liiaksi vartioida esimerkiksi isäntäänsä.

- Koiralle laumaksi käy vaikka papukaijat. Suojeltavalla kotieläinlajilla ei ole väliä. Tärkeintä on, että pennut totutetaan jo varhain vartioitaviin eläimiin ja päinvastoin. Koiran tulee pennusta lähtien kokea suojeltavat eläimet omaksi laumakseen, Teet selventää.

Tutkimustulosten mukaan vahingoilta on vältytty

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia. Tosin tutkimustuloksia on ehditty kerätä vasta kahdeksalta suomalaiselta tilalta ja koirien käyttö lisääntyy jatkuvasti. Tulosten mukaan koirien suojellessa kotieläimiä vahinkoja ei syntynyt lainkaan. Lisäksi koirien arvioidaan seitsemässä tapauksessa estäneen vahingon syntymisen.

Tutkimusta on osarahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Laumanvartijakoirien käyttöä kotieläinten suojelemiseksi esitetään kokeiltavaksi Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa.

Lisätietoja tutkimuksesta:
tutkija Teet Otstavel, Helsingin yliopisto, puh. 050 5462 365
ylitarkastaja Jussi Laanikari, maa- ja metsätalousministeriö, puh. (09) 160 52283

Kuvateksti: Vaikka lammaslauma liikkuu susitiheillä alueilla, kuulu hyvän laumanvartijakoiran ominaisuuksiin rauhallisuus silloin, kun vaara ei uhkaa.
Kuva: Terhi Paavola