Suomalais-virolaisena yhteishankkeena valmistunut Metsäkulttuuri on elämää -opas vahvistaa metsien kulttuurista merkitystä metsätaloudelle, metsäteollisuudelle ja maaseudulle. Se antaa vinkkejä siitä, miten metsäkulttuuri voidaan sisällyttää paikallisiin kestävän kehityksen suunnitelmiin ja miten metsäkulttuuria voidaan hyödyntää elinkeinojen kehittämisessä. Opas on julkaistu vapaasti tulostettavana verkkoversiona Metsä vastaa -sivustossa.

Metsäkulttuuriin yhdistetään usein tukkilaisromantiikka, perinteisten ja hylättyjen puunkäyttötapojen esittely tai vaikkapa tuohiesineiden esittely lasivitriineissä. Uusi opas haluaa siirtää metsäkulttuurin maaseudun marginaalista yhteiskunnan keskiöön merkittäväksi osaksi.

- Haluamme tuoda esille elävän ja modernin metsäkulttuurin, joka tuntee menneisyyden, mutta katsoo samalla luovasti tulevaisuuteen. Kulttuuri ulottuu yksittäisen metsänomistajan ja metsässä liikkujan arjesta koko metsäklusterin kansainvälisiin verkostoihin, toteaa metsäneuvonnan asiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.

Metsäkulttuuri on elämää

Opas tarjoaa monipuolista tietoa uusille metsänomistajille, maaseudun kehittäjille, kyläsuunnitelmien laatijoille ja kuntien päättäjille. Opas antaa muun muassa vinkkejä siitä, miten metsäkulttuuri voidaan sisällyttää paikallisiin kestävän kehityksen suunnitelmiin ja miten sitä voidaan hyödyntää elinkeinojen kehittämisessä. Uusi metsänomistaja saa oppaasta eväitä pohtiessaan suhdettaan metsään. Hyvä lopputulos syntyy päätöksellä, jossa kulttuuri otetaan huomioon.

Kulttuurinen näkökulma kokoaa metsän ja ihmisen suhdetta. Kulttuurin kautta pohditaan metsässä tekemisen sisältöjä ja päämääriä. Millaisissa oloissa syntyvät uudet ideat ja millaista metsämaailmaa kohti on hyvä suuntautua?

Ihminen tekoineen ja tulkintoineen tuo kulttuurin näkyväksi, kun hän esimerkiksi jalostaa metsämarjan mehuksi tai tuotteistaa puujalosteen maailmanlaajuiseen käyttöön. Paikallisesti metsän kulttuurinen kestävyys on muun muassa taitoa metsässä kulkemisesta, tietoa kasveista, eläimistä ja vuodenaikojen vaihtelun vaikutuksesta metsän kasvuun.

Suomalais-virolaista yhteistyötä

Oppaan kirjoittivat FK Pekka Virtanen, MMM Airi Matila ja MTI Tuula Viirret, ja se on saatavissa suomeksi, ruotsiksi ja viroksi.

Oppaat ovat osa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Viron Riigimetsa Majandamise Keskuksen hanketta. Tapio saa hankerahoitusta Metsämiesten Säätiöltä ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hanke toteuttaa Etelä-Suomen ja Viron INTERREG III A -ohjelmaa.

Lisätietoja
Metsäneuvonnan asiantuntija Airi Matila,
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, puh. 020 772 9058

Kuva: Metsäkulttuuria on myös puun nykykäyttö. Viikin Latokartanon puusilta. Kuvaaja Pekka Virtanen.