Suomessa tehdään vuosittain 100 000 puukauppaa. Vuonna 2006 yksityismetsissä tehtyjen hakkuiden pinta-alasta 72 prosenttia oli erilaisia harvennushakkuita, joista puuta kertyi keskimäärin 44 kuutiometriä hehtaarilta. Harvennuksilta kertyy reilu kolmannes markkinahakkuiden puumäärästä ja lähes puolet korjuun kustannuksista.

Puuta kaatava ja pätkivä hakkuukone ja puut tienvarteen kuljettava metsätraktori maksavat yhteensä tyypillisesti 700 000 euroa. Ennen hakkuuta on tarvittu maasto- ja paperityötä ja hakkuun jälkeen edessä on rekkakuljetus ehkä usean sadan kilometrin päähän tehtaalle.

Miten on mahdollista, että puunkorjuu kannattaa taloudellisesti?

- Lähtökohta on se, että tuotteet ovat tarpeeksi arvokkaita, että metsäteollisuuden kannattaa niitä täällä tehdä ja kuljettaa ne täältä markkinoille. Lopputuoteasiakkaalle tuotettava lisäarvo on toiminnan elinehto, sanoo puunhankinnan tutkimiseen erikoistuneen Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja.

Koko puunkorjuuketjun kannattavuus rakentuu osista, jotka suomalaisille ovat itsestään selviä, mutta muualla maailmassa eivät.

Metsätilojen rajat ja omistajat tunnetaan

- Meillä on pitkä historia maankäytön suunnittelussa. Tiedot metsävaroista ovat ajan tasalla ja tiedämme, missä kiinteistörajat kulkevat ja kuka minkin maapalan omistaa. Näin ei ole edes kaikkialla Euroopan unionissa, Pajuoja sanoo.

Suomen metsälainsäädäntö on selkeä ja puukaupan teko on helppoa ja yksinkertaista. Hakkuuluvan antaja on aina sama viranomainen - Metsäkeskus - ja hakkuisiin päästään kahden viikon sisällä metsänkäyttöilmoituksen jättämisestä.

Myös metsänomistajan verotus on verrattain yksinkertaista. Se on myös erillään tuloverotuksesta, mikä estää huimat piikit veroprosentissa puunmyyntivuonna.

Suomessa alettiin jo 1990-luvun alussa mitata hakatun puun määrää hakkuukoneella hakkuun yhteydessä, mikä myös helpottaa puukauppaa. Hakkuukoneen saama mittaustulos on peruste niin metsänomistajan kuin hakkuukoneurakoitsijankin tilille.

Pajuojan mukaan mittausmenetelmien muutos oli aikoinaan yllättävänkin nopea ja kivuton, mikä antaa uskoa merkittävien uudistusten läpiviennille myös tulevaisuudessa. Eri osapuolten välinen luottamus on Suomessa korkeaa tasoa.

Suomessa päätehakkuussa tukkiosuus suuri

Suomalaisessa metsätaloudessa metsä harvennetaan yleensä 2 - 3 kertaa sen kiertoajan aikana. Tämän ansiosta päätehakkuussa saadaan enemmän puuta hehtaaria kohti kuin esimerkiksi Venäjällä. Yksityismetsien avohakkuussa puuta kertyi vuonna 2006 keskimäärin 204 kuutiota hehtaarilta.

Venäjällä avohakkuussa kertyneestä puusta yleensä 30 prosenttia on tukkia ja 70 prosenttia kuitupuuta. Meillä luvut ovat päinvastoin ja tukkipuun osuus voi olla jopa yli 80 prosenttia.

- Kaikilla näillä toimilla on saatu tuottavuus tiettyyn pisteeseen, mutta entä nyt, kysyy Pajuoja.

Toinen suuri tulevaisuuden haaste on työvoimapula.

- Nykyinen työvoima riittää vain jos pystymme lisäämään korjuun tuottavuutta kolme prosenttia vuodessa, sanoo Pajuoja.