Peltonsa pois vuokranneet passiiviset maanomistajat pitävät nykyisillä markkinahinnoilla arvioituna peräti 3,9 miljardin euron pääomasijoitusta maataloudessa. Pellonomistus sitoo lähes joka kymmenennen suomalaisen pääomasijoitukset edelleen maataloustuotantoon ja maatalouspolitiikkaan.

Vaikka aktiivitilojen lukumäärä on laskenut alle 70 000:een, pellonomistajia on edelleen lähes puoli miljoonaa. Pelto-omaisuus on kuitenkin melko keskittynyttä, sillä noin viidesosa omistajista omistaa yli 60 prosenttia peltoalasta.

MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) julkaisusta Suomalainen pellonomistaja selviää ensi kertaa, millainen on suomalainen pellonomistaja, millaisia tavoitteita hänellä peltonsa suhteen on ja mitä hän pelto-omaisuudellaan aikoo tehdä.

Pellonomistus ja viljely eriytyvät

Perinteisessä perheviljelmätaloudessa viljelijä omisti viljelemänsä pellot, mutta näin ei enää ole. Maatalouden rakennekehityksen myötä kokonaiskuva omistajakunnasta on hämärtynyt. Viljelystä luopuneiden maanomistajien tarjoama tuotantopanos, pelto, on noussut peltopinta-alaan sidoksissa olevan tukijärjestelmän vuoksi yhä merkityksellisemmäksi.

Pellonomistajien haluttomuus myydä peltojaan ja toisaalta vuokrasopimusten lyhytaikaisuus hidastavat ja haittaavat aktiiviviljelyn tuottavuuskehitystä ja ympäristöohjelmien tehokkuutta. Aktiivitilojen peltoalan kasvusta kaksi kolmannesta perustuu vuokraukseen ja vain kolmannes lisämaan ostoon. Suomen pelloista viljelläänkin nykyisin vuokrattuna jo noin kolmannesta.

Luonto ja perinteet ovat pellonomistajille tärkeitä

Pellonomistajat jakautuvat pelto-omaisuuteen kohdistuvien tavoitteiden suhteen viiteen ryhmään. Maataloustuloa painottaville (18 %) tärkeimpiä ovat tulon saantiin liittyvät tavoitteet, mutta myös tunne- ja perinnetavoitteet sekä virkistys- ja luontotavoitteet. Harrastusviljelijöiden tavoitteissa (21 %) painottuvat harrastus- ja kotitarveviljely sekä sijoittamiseen, taloudelliseen turvallisuuteen ja tulonsaantiin liittyvät tavoitteet. Taloudellista turvaa korostaville (21 %) keskeisiä ovat talouteen ja sijoittamiseen liittyvät tavoitteet, mutta myös tunne- ja perinnetavoitteet. Aineetonta arvostavat (23 %) korostavat tunne- ja perinnetavoitteita sekä virkistys- ja luontotavoitteita. Lähes viidennes (18 %) pellonomistajista voitiin todeta välinpitämättömiksi omistamiensa peltojen suhteen. Heillä peltoihin ei liittynyt vahvoja omistamisen tavoitteita.

Omistajien tavoitteet kytkeytyvät maanhallintapäätöksiin. Maataloustuloja painottavat tavoiteryhmäläiset viljelevät useimmin peltojaan itse, jopa neljää viidesosaa peltoalasta.

Peltojaan vuokraavat yleisimmin taloudellista turvaa korostavat ja aineetonta arvostavat omistajaryhmät. Nämä ovat poisvuokranneet noin puolet omistamastaan peltoalasta. Kaiken kaikkiaan pellonomistajat jättävät noin 15 prosenttia peltoalasta viljelemättä.