Verovinkkejä metsänomistajalle

6.2.2008 Metsäkeskus

puupino

Metsänomistajana sinun kannattaa ilmoittaa kaikki pienetkin metsätalouden menot verottajalle. Jos metsätalouden tulot ovat suuremmat kuin menot, maksat erotuksesta 28 prosentin pääomaveron. Jos taas metsätalouden menoja on enemmän kuin tuloja, haet verottajalta veroilmoituksella 28 prosentin suuruisen pääomaveron palautuksen.

Sellaisena vuonna, jolloin metsätalous tuottaa tappiota, verottaja vähentää metsätalouden tappion verovelvollisen muista pääomatuloista. Jos pääomatuloja ei ole, niin tappio vähennetään ansiotulojen veroista. Jos tämäkään ei onnistu, vähennetään tappio seuraavan kymmenen vuoden aikana verovelvolliselle syntyvistä pääomatuloista.

Ilmoita myös kaikki tulot veroilmoituksella

Verottaja saa tiedon monista metsätalouden tuloista suoraan metsätalouden toimijoilta kuten puunostajilta puukaupoista ja vakuutusyhtiöiltä maksetuista korvauksista. Siitä huolimatta, että verottajalla on olemassa ennakkotietoa metsätalouden tuloista, metsänomistajan tulee myös itse ilmoittaa veroilmoituksella nämä tulot.

Metsäkeskukset ilmoittavat maksamansa Kestävän metsätalouden rahoitustuet (Kemera) verottajalle. Metsänomistaja ilmoittaa veroilmoituksessa Kemera-töiden osalta menoikseen kulut, joista on vähennetty valtiolta saatu tuki.

Metsänomistajan tulee ilmoittaa verottajalle myös yksityistalouteen otettu rakennuspuu, maatalouteen otettu polttopuu ja muuhun elinkeinotoimintaan otettu poltto- ja rakennuspuu. Näiden tuloerien verotus perustuu metsänomistajan omaan ilmoitukseen.

Osa menoista vähennetään poistoina

Pääosa metsätalouden menoista vähennetään niin sanotusti vuosimenoina yhdellä kertaa. Näitä menoja ovat esimerkiksi työntekijöiden palkkausmenot, matkakulut, taimet, siemenet, poltto- ja voiteluaineet, metsänhoitomaksu, vakuutusmaksu, kirjallisuus- ja koulutuskulut.

Tietyt pitkävaikutteiset menot vähennetään poistojen kautta. Metsätaloudet koneet ja kalusto vähennetään enintään 25 prosentin suuruisin menojäännöspoistoin. Poistojen kautta vähennetään sellaiset koneet ja kalusto, jonka taloudellinen käyttöaika on yli 3 vuotta ja hankintahinta yli 200 euroa. Jos jompikumpi raja ei ylity, vähennetään kyseinen hyödyke vuosimenona.

Kunnostusojituksen sekä metsäteiden rakentamis- ja perusparannuksen menot vähennetään 15 prosentin menojäännöspoistoin. Poisto aloitetaan sinä verovuonna, kun kyseinen hanke valmistuu eli vasta silloin, kun lopulliset menot ovat selvillä. Metsätalouden rakennukset vähennetään rakennustyypin mukaan joko 20, 10 tai 6 prosentin menojäännöspoistoin.

Oletko oikeutettu metsävähennykseen?

Metsävähennysoikeus on kaikilla niillä metsänomistajilla, jotka ovat hankkineet metsää vastikkeellisesti (kauppa tai vaihto) 1.1.1993 tai sen jälkeen. Metsävähennysoikeus koskee myös metsäverotuksen siirtymäkaudella (1993 - 2005) pinta-alaverotuksessa olleita metsänomistajia.

Metsävähennys on 50 prosenttia vastikkeellisesti hankitun metsätilan hankintamenosta. Hankintamenoon tulee laskea mukaan tilan kauppahinta, varainsiirtovero, kauppakirjan tekokulu, kaupanvahvistajan palkkio, lainhuudatuskulu, tilakauppaan liittyvä mahdollinen maanmittauskulu ja kaikki muutkin ko. kauppaan liittyvät kulut.

Metsävähennystä metsänomistaja voi hyödyntää siinä vaiheessa, kun hän myy puuta metsävähennykseen oikeuttavalta tilalta. Tuolloin metsävähennys on enintään 40 % verovuoden verotettavasta metsätulosta. Toisin sanoen normaali puunmyyntien 28 %:n verokanta alenee 16,8 %:iin siihen saakka, kun metsävähennys on käytetty loppuun.

Metsävähennykselle on säädetty 1 500 euron vuotuinen minimi, joka edellyttää, että vuotuinen verotettava tulo metsävähennykseen oikeuttavilta tiloilta on oltava vähintään 3 750 euroa.

Säilytä kaikki tositteet

Kaikki metsätalouteen kohdistuvat kulut ovat vähennyskelpoisia eli kaikki tositteet pitää säilyttää kuusi vuotta. Tämän ajan verottajalla on oikeus vaatia verovelvolliselta metsäverotus tarkistettavaksi. Myös kaikki metsätalouteen liittyvät matkat ovat vähennyskelpoisia. Matkavähennys tehdään joko yleisten kulkuneuvojen taksojen tai useimmiten oman auton käytön mukaan. Matkakirjanpito tulee tehdä kirjallisena, ja siitä pitää ilmetä päivämäärä, ajoreitti, matkan syy ja matkan pituus.

Sivun alkuun