Suomessa on aloitettu kansallisen, koko elintarvikealan kattavan laatujärjestelmän kehittäminen. Kansallisesta laatujärjestelmästä on mahdollista viestiä kuluttajille erityisellä merkinnällä. Elintarvikkeiden laatujärjestelmiä ja niihin pohjautuvia laatumerkintöjä on viime vuosina otettu käyttöön Euroopan Unionin jäsenmaissa, mutta Suomessa ei koko elintarvikealan kattavaa yhtenäistä ja dokumentoitua järjestelmää vielä ole.

Laatujärjestelmän rakentaminen edellyttää tuotantoketjuissa tehtävän laadun ja osaamisen tunnistamista ja kokoamista yhteen formaattiin. Nyt laatujärjestelmää kehitetään MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) koordinoimassa ja maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa Lisäarvoa laatutyöstä: Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen ja todentaminen. Tavoitteena on tunnistaa elintarvikeketjusta ne vahvuudet, jotka tekevät suomalaisesta ruoantuotannosta kilpailukykyisen, ainutlaatuisen ja kuluttajia kiinnostavan.

Kuluttajille tietoa suomalaisen elintarvikeketjun toimintatavoista

Laatuketjun todentamisella voidaan rakentaa sisältöä myös kotimaisuus-käsitteelle. Vaikka elintarvikkeiden alkuperä on suomalaisille kuluttajille erittäin tärkeää, useat selvitykset osoittavat, ettei kotimaisuutta käsitetä pelkästään raaka-aineiden alkuperän kautta. Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat entistä enemmän esimerkiksi ruoantuotannon vastuullisuuskysymykset ja eettisyys. Myös jäljitettävyys ja läpinäkyvyys ovat avainkäsitteitä tämän päivän elintarviketaloudessa.
- Monissa maissa on käytössä yhdistettyjä laatu- ja alkuperämerkkejä. Tulevaisuutta voisi olla selkeä laatumerkintä, joka viestisi kuluttajille esimerkiksi tuotteen alkuperän ja tuotantotavan jäljitettävyydestä, eläinten hyvinvoinnin huomioon ottamisesta, ketjun ympäristö- ja työllisyysvaikutuksista ja niiden hallinnasta tai maaseudun elinvoimaisuudesta, suunnittelee MTT:n erikoistutkija Sari Forsman-Hugg.

Kansallinen laatujärjestelmä edesauttaisi "pellolta pöytään" -laatuketjun konkretisointia ja viestinnän kohdentamista paitsi kuluttajille myös esimerkiksi julkisten ruokapalvelujen kilpailuttajille sekä laatutietoisille vientimarkkinoille.

MTT, Finfood ja Agropolis Oy ovat yhdessä aiemmin Laatuketjun rahoituksella selvittäneet, millaisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä olisi rakentaa Suomessa elintarvikkeiden kansallinen laatumerkki ja mitä lisäarvoa se voisi tarjota elintarvikeketjun toimijoille.

Kansallisen laatujärjestelmän kehittämistyön edistämisessä elintarvikeketjun toimijoilla on keskeinen rooli. Hanke haastaakin ketjun toimijat yhteistyöhön ja vuoropuheluun suomalaisten elintarvikeketjujen tulevaisuuden vahvuuksien tunnistamiseksi, todentamiseksi ja kehittämiseksi.

Lisätietoja:
erikoistutkija Sari Forsman-Hugg, MTT, puh. 0400 639 450, etunimi.sukunimi@mtt.fi
tutkija Jaana Paananen, MTT, puh. (09) 5608 6256, etunimi.sukunimi@mtt.fi
osastopäällikkö Matti Aho, maa- ja metsätalousministeriö, puh. (09) 1605 3380, etunimi.sukunimi@mmm.fi
ylitarkastaja Seija Ahonen, maa- ja metsätalousministeriö Laatuketju, puh. (09) 1605 3347, etunimi.sukunimi@mmm.fi

"Pellolta pöytään" -laatutyössä on mukana koko suomalainen elintarvikeketju: tuotantopanosteollisuus, maatilayrittäjät, jalostava teollisuus, kauppa, ruokapalvelut ja kuluttajat. Laatuketjun tavoitteena on vahvistaa elintarvikeketjun yhteiskuntavastuullista toimintaa, kilpailukykyä ja kuluttajan luottamusta suomalaiseen elintarvikeketjuun.