Juuri julkistetun OECD:n Suomen maaseutupolitiikan maatutkinnan mukaan Suomessa on kehitetty ainutlaatuinen tapa tehdä maaseutupolitiikkaa. Vahvuutena on poikkihallinnollinen työtapa, jota Suomi on toteuttanut yhtenä maailman ensimmäisistä maista. Saavutuksista huolimatta maaseutupolitiikan tarve Suomessa ei ole vähentynyt, sillä maaseutualueiden kohtaamat haasteet kasvavat koko ajan.

Maatutkinnassa korostuu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) keskeinen rooli. YTR saattaa yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tahoja, jotka toimivat maaseutuasioiden parissa.

Suomen maaseutualueiden suurten keskinäisten erojen huomioiminen politiikassa on tärkeää. Poliittiset päättäjät onkin saatu poikkihallinnollisen työn avulla tietoisiksi erityyppisten maaseutualueiden tarpeista, ja maaseutua koskevia eri politiikanlohkoja on sovitettu onnistuneesti yhteen.

OECD esittää useita suosituksia maaseutupolitiikan hallinnan (governance) kehittämiseksi. Paikallisten toimintaryhmien roolia tulee vahvistaa, ja niiden institutionaalista vuorovaikutusta kuntien ja alueellisten toimijoiden kanssa kasvattaa. Kaikkiin maakuntien yhteistyöryhmiin tulee perustaa oma maaseutujaosto, jotta kunkin alueen kehitysnäkymistä voidaan keskustella itse alueella.

OECD toteaa, että poikkihallinnollista yhteistyötä voitaisiin vahvistaa lisäämällä maaseutupolitiikan institutionaalista painoarvoa hallinnon sektorirakenteiden ulkopuolella. Näin voitaisiin entistä paremmin tarkastella eri hallinnonalojen ja julkisten toimielinten maaseutupoliittista toimintaa.

Maa- ja metsätalousministeriöön sijoitetun YTR:n institutionaalinen rooli valtioneuvostossa on melko heikko. OECD:n mukaan YTR:n sijoittaminen maa- ja metsätalousministeriöön luo jännitettä maatalous- ja maaseutupolitiikan välille. Maaseutupolitiikan irrottaminen sektoripolitiikasta korostaisi sitä, että maaseudun haasteet ulottuvat maataloussektoria laajemmalle. Maaseutupolitiikalle tulisi lisäksi antaa oma budjetti, jolla taattaisiin pitkäjänteinen työ ja alueellisten toimijoiden saaminen yhä tiiviimmin mukaan maaseutupoliittiseen työhön.

OECD:n mukaan Suomen maaseudun hyvinvoinnin avainkysymyksiä tulevaisuudessa ovat julkisten palvelujen tasapuolisuuden ja tehokkuuden lisääminen, ei-maatilasidonnaisten maaseutuyritysten kilpailukyvyn turvaaminen sekä maaseudun liiketoimintaympäristön parantaminen.

Maaseutupolitiikan maatutkinnan tekoa tuki kansallinen ohjausryhmä, joka tuotti OECD:n tutkijoille tarvittavaa taustamateriaalia. OECD:n edustajat kävivät viime vuonna Suomessa kahdesti: helmikuussa he tapasivat maaseutupolitiikan kansallisen tason toimijoita, toukokuun kenttävierailu suuntautui Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, jossa he tapasivat alue- ja paikallistason toimijoita. Maaseutupoliittisen maatutkinnan OECD:ltä tilasi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.

Lisätietoja:
YTR:n pääsihteeri Eero Uusitalo, p. 040 541 9916
ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, p. 0400 395 606
ylitarkastaja Laura Jänis, p. 0400 382 737