Viime vuonna maatiloilla ja puutarhayrityksissä työskenteli noin 145 000 henkilöä. Työpäiviä kertyi kaikkiaan 22 miljoonaa. Tiedot maatilojen ja puutarhayritysten työvoimasta on saatu Tiken kokoamasta maatalouden rakennetutkimuksesta. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös maatilojen muuta yritystoimintaa, jonka osuus on lähes sama kuin vuonna 2005. Nyt julkaistavat tulokset sisältävät aikaisemmista vuosista poiketen myös kasvihuoneyritysten tiedot.
Työntekijöiden määrä vähentynyt viidenneksen 2000-luvulla
Suurin osa työntekijöiden vähennyksestä kohdistuu perheviljelmien työvoimaan. Maataloustyövoiman määrän vähenemisen tärkein syy on maatilojen lukumäärän väheneminen. Työvoiman tarpeen vähenemiseen on vaikuttanut tuotantorakenteen muuttuminen: suhteessa eniten työllistävien kotieläintilojen määrä on jatkuvasti vähentynyt.
Viljatiloilla enemmän henkilöitä, lypsykarjatiloilla työtunteja
Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat suurin työllistäjä: kaikkiaan 50 800 viljelijäperheen jäsentä tai vakituisesti palkattua työntekijää osallistui viljatilojen töihin vuonna 2007. Seuraavaksi eniten työvoimaa löytyi lypsykarjatiloilla, 35 300 henkilöä. Työmäärällä mitattuna lypsykarjatilat työllistävät selvästi enemmän kuin muiden tuotantosuuntien tilat. Lypsykarjatiloilla tehtiin 9,7 miljoonaa työpäivää ja viljatiloilla 3,5 miljoonaa työpäivää. Kolmanneksi työllistävin tuotantosuunta oli puutarhataloutta harjoittavat yritykset.
Muuta yritystoimintaa eniten viljatiloilla
Noin kolmannes suomalaisista maatiloista harjoittaa muuta yritystoimintaa kuin maa- tai metsätaloutta. Yleisintä yritystoimintaa on urakointi.
Perheviljelmien viljelijöistä 63 prosenttia teki vuoden 2007 aikana metsätaloustöitä ja lähes kolmannes heistä käytti työaikaa tilan muuhun yritystoimintaan. Työajan jakautuminen eri töiden kesken vaihtelee paljon sekä tuotantosuunnittain että tilakokoluokittain. Kotieläintiloilla maataloustöihin käytetty työaika on noin 90 prosenttia kokonaistyöajasta. Viljatiloilla muun yritystoiminnan töihin käytetään työajasta 27 prosenttia.
Viljelijäperhe tekee valtaosan töistä, ulkomaalaisten määrä pysynyt samana
Viljelijäperhe tekee edelleen valtaosan maatilojen töistä. Vuonna 2007 viljelijäperheen jäsenet tekivät 84 prosenttia maatilojen maatalous- ja puutarhatöistä. Sekä vakituisesti palkatun että sesonkityövoiman merkitys on selvästi suurin puutarhatalouteen erikoistuneilla tiloilla, joissa esimerkiksi lyhytaikaisen työvoiman työpanos oli neljännes koko työpanoksesta.
Suomalaisilla maatiloilla ja puutarhayrityksissä työskenteli vuonna 2007 noin 14 700 ulkomaalaista työntekijää. Ulkomaalaisia työntekijöitä työskenteli yli 2 000 maatilalla ja puutarhayrityksessä. Ulkomaalaiset työntekijät ovat useimmiten sesonkityövoimaa.
Tietokone apuna töissä
Maatiloista noin 82 prosentilla oli tietokone, ja niistä noin 78 %:lla oli nettiyhteys käytössään. Yhteystyypeistä yleisin oli laajakaista (83%). Tietokonetta käytettiin sekä yksityistaloudessa että maatalouden kirjanpitoonkin. Tietokoneiden määrä maatiloilla näyttäisi kasvavan parin prosentin vuosivauhtia, vuodesta 2005 kasvua on ollut 4 prosentin verran.
Myös puutarhayritykset mukana tiedoissa
Maatilojen rakennetutkimuksen tiedot kerättiin syys-marraskuussa vuonna 2007. Tiedot kerättiin noin 33 600 maatilalta ja puutarhayritykseltä, mikä on lähes puolet Suomen maatiloista ja puutarhayrityksistä. Puutarhayritysten osalta maatalouden rakennetutkimuksen tietoja julkaistaan kesällä 2008 Puutarhayritysrekisteri-julkaisussa. Nyt julkaistavat tiedot ovat ennakkotietoja. Lopulliset tiedot julkaistaan syksyllä 2008.
Vuoden 2007 rakennetutkimuksessa tiedot julkaistaan ensimmäistä kertaa yhdessä sekä maatiloista että puutarhayrityksistä. Tämä vastaa EU:ssa käytettyä maatilan määritelmää, joten nyt julkaistut tiedot ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden tietojen kanssa. Erona aikaisemmin Suomessa julkaistuihin tietoihin on se, että nyt myös puhtaat kasvihuoneyritykset ovat mukana kohdejoukossa. Vuonna 2007 Suomessa oli 1075 kasvihuoneyritystä, jotka eivät maatilarekisterin mukaan olleet maatiloja. Tästä syystä tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisemmin julkaistujen tietojen kanssa.
Lisätietoja
Esa Katajamäki, puh 020 77 21237 tai etunimi.sukunimi @mmmtike.fi
Irene Mustalahti, puh. 020 77 21340 tai etunimi.sukunimi @mmmtike.fi