Suomen maatilat ovat viime vuosikymmenten aikana erikoistuneet yhä pienempään määrään maataloustuotteita. Kasvinviljelytilat ovat keskittyneet keskimäärin 2-3 kasvin tuotantoon, kotieläintuotantotilat yhteen eläinlajiin. Tiken kokoaman Maatilarekisterin tiedot antavat suuntaa erikoistumisen tarkasteluun.
Yksi merkittävimmistä tekijöistä maatilojen monimuotoisuuden vähenemisessä on kotieläintilojen osuuden muutos. Tällä vuosituhannella kotieläintilojen osuus maatiloista on vähentynyt 50 prosentista 41 prosenttiin.

- Yleensä kotieläintuotantoon liittyy myös kasvinviljelyä. Tilastojen valossa kotieläintilojen osuuden väheneminen näyttää johtavan kaikkiaan tilojen erikoistumisen lisääntymiseen, kertoo tutkija Esa Katajamäki.

Pari eri kasvilajia

Kasvinviljelyn puolella erikoistumista voidaan tarkastella laskemalla viljeltävien kasvien määrä. Vuonna 1990 maatiloilla kasvatettiin keskimäärin 3,24 erilaista kasvia, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 2,44 kasvia. Erikoistumista tapahtui erityisesti 1990-luvulla, viime vuosina viljelykasvien keskimääräinen määrä on pysynyt lähes muuttumattomana. Tarkastelussa on mukana 20 yleisintä viljelykasvia - tavallisimmat ovat ohra, kaura, nurmet ja peruna.

- Perunaa viljellään monella tilalla, vaikka sen kokonaispinta-ala ei ole suurimpien joukossa, Katajamäki kuvailee.

Kotieläintilat erikoistuneimpia

Kotieläintilojen osalta erikoistumista on mitattu karkealla tasolla tarkastelemalla nautojen, sikojen, siipikarjan, lampaiden ja vuohien sekä hevosten eläinryhmiä. Vuonna 2007 kotieläintiloilla kasvatettiin keskimäärin 1,12 eri eläinryhmiin kuuluvaa eläintä, kun vastaava luku vuonna 1990 oli 1,29.

- Kotieläintiloilla erikoistuminen tiettyyn eläinlajiin on jo niin pitkällä, että näin tarkasteltuna erikoistumisaste ei enää juuri voi mennä pidemmälle. Sen sijaan eläinryhmien sisällä kehitys toki voi vielä jatkua: esimerkiksi yksittäisellä sikatilalla saatetaan keskittyä vaikkapa porsastuotantoon, arvelee Katajamäki.

Rinnalle muuta yritystoimintaa

Maataloustuotannon erikoistuminen yhä pienempään määrään tuotteita ei kuitenkaan välttämättä tarkoita maatilojen toiminnan yksipuolistumista. Muuta yritystoimintaa harjoittaa liki kolmannes maatiloista. Monialaisten tilojen määrä on vakiintunut tämän vuosituhannen puolivälin jälkeen.

Tiedot Tiken Maatilarekisteristä

Maatilojen erikoistumiseen ei ole kehitetty vakiintuneita mittareita, joten erikoistumiskehityksen mittaaminen ei ole aivan yksinkertaista. Tiken maatilarekisteristä on kuitenkin mahdollista saada monipuolisesti tietoja esimerkiksi tilojen määristä ja tuotantosuunnista. Tiedot antavat suuntaa erikoistumisen tarkasteluun.

Vuoden 2007 Maatilarekisterin ennakolliset tiedot julkaistiin helmikuussa. Niihin ei tullut muutoksia, ja ne julkaistiin lopullisina Maatilarekisteri 2007 -tilastojulkaisussa. Julkaisua voi tilata Tikestä. Lisäksi tiedot ovat saatavilla Matilda-tietopalvelusta.

Lisätietoja:
tutkija Esa Katajamäki, p. 020 77 21237
tutkija Irene Mustalahti, p. 020 77 21340
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmmtike.fi