RKTL:n mukaan tulevan rapukauden saalis kasvaa edellisistä vuosista. Vuonna 2006 saatiin lähes 7 miljoonaa rapua. Rapukaudella 2008 saalis voisi kantojen vahvuuden perusteella olla jopa kolmanneksen suurempi. Viimeksi saaliit ovat olleet tällä tasolla yli 100 vuotta sitten!

Mittava kasvu perustuu täpläravun menestymiseen rapuruton autioina pitämissä vesissä, mutta myös jokirapusaalis on tehostettujen hoitotoimien ansiosta kasvussa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kahden vuoden välein tehtävä saalistilasto kertoi vuonna 2006 saadun 5,2 miljoonaa täplärapua ja 1,6 miljoonaa jokirapua. Molempien lajien saaliit olivat 2–2,5 -kertaiset vuoteen 2004 verrattuna. Täplärapuvesissä muutamat ammattikalastajatkin vaihtavat jo muikkutroolit mertoihin rapukauden ajaksi.

Tutkimuslaitoksen raputalousohjelmassa toimivat kirjanpitoravustajat saivat vuonna 2007 jopa kolmanneksen suurempia yksikkösaaliita kuin edellisvuonna. Siitä päätellen rapukannat olivat edelleen kasvaneet. Paikoin täpläravuista esiintyi ylituotantoa ja jotkut ravustajat lopettivat pyynnin menekkiongelmien vuoksi. Saaliiden kasvu on yllättänyt rapukaupan.

Rapukausi 2008 lupaa hyviä saaliita

Raputalousohjelman kirjanpitoravustajien 2007 saaliiden ja rapujen kokojakaumien mukaan jokiraputilanne säilynee melko vakaana, tosin saaliisiin aina vaikuttaa alkukesän sää. Täplärapuja sen sijaan jäi vesistöihin varsin paljon vuoden 2007 ravustuskauden lopussa, erityisesti 8-10 cm pituisia ja tätä hieman suurempia yksilöitä. Kun alkukesän kuorenvaihdot ohi, luvassa on viime vuotta suurempia täplärapuja ja samalla runsaita saaliita.

Kasvun jatkuminen on hyvinkin mahdollista

Viime vuodet ovat olleet rapujen poikastuotannolle suotuisia. Kylmille syksyille ja alkutalville jokirapua herkemmän täpläravunkin lisääntyminen on onnistunut hyvin. Tutkimuslaitoksen koepyynneissä Päijänteen eteläosissa täpläravuilla oli runsaasti mätiä niin keväällä 2007 kuin tänäkin vuonna. Tämä merkitsee vahvoja kantoja ainakin kahden, kolmen seuraavan vuoden ravustukseen.

Rapukantojemme hyvinvointia kiusaa edelleen rapurutto

Rapuruttoepidemioita on diagnosoitu keskimäärin kymmenen vuodessa, vuonna 2007 yhteensä 11 jokirapuvesistöstä. Suomessa havaitaan nykyisin säännöllisesti kahta erilaista ruttotyyppiä, ns. vanhaa rapuruttoa ja uutta, täpläravun mukana tullutta tyyppiä. Voimakas rapuruttotartunta vaivasi myös Etelä-Saimaan täplärapuja. Ilmiö on tuttu monissa vastaperustetuissa täplärapukannoissa, jotka kuitenkin elpyvät lähes ennalleen jo muutamassa vuodessa.

Lisätietoa:

Markku Pursiainen, ohjelmapäällikkö, raputalousohjelma puh. 0205 751 613 tai 040 531 9902

Jouni Tulonen, tutkija, puh. 0205 751 432
tai 0400 210 922