Maaseudun perinteisten tuotannonalojen, maatalouden ja metsätalouden, taloudellinen merkitys on vähentynyt koko maassa erityisesti muiden alojen nopeamman kasvun vuoksi. Alojen osuudet bruttokansantuotteesta ovat nykyään vähäiset - alle kaksi prosenttia. Osuuksien alueellinen vaihtelu on kuitenkin suuri. Maatalouden suurimmat osuudet ovat Pohjanmaan maakunnissa ja metsätalouden Etelä-Savossa.

MTT:ssä ja Metsäntutkimuslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin maatalouteen ja metsätalouteen liittyvää välillistä tulonmuodostusta kokonaisuutena. Maa- ja metsätaloutta on yleensä tutkittu toisistaan erillään. On tärkeää tietää, millainen yhteinen rooli näillä maaseudun perinteisillä tuotannonaloilla on maaseudun tulonmuodostuksessa. Tulon mittarina käytettiin arvonlisäystä. Tutkimus perustuu vuoden 2002 aineistoon eikä sisällä raaka-aineen jalostusvaikutuksia.

Välilliset vaikutukset lähes 40 prosenttia kokonaisvaikutuksesta.

Maa- ja metsätalouden merkitykset taloudessa ovat suuremmat kuin bkt-osuudet, kun alojen välilliset vaikutukset otetaan huomioon.

Tuotantoon kuuluvien hankintojen osuus on 21 % ja kotitalouksien ostojen osuus 19 % maatalouden kokonaisvaikutuksesta koko maassa keskimäärin. Metsätalouden kohdalla hankinnat muodostavat 5 % ja ostot 22 % kokonaisvaikutuksesta.

- Omaan tuotantoon suhteutettuna maatalouden ja etenkin metsätalouden hankinnoista seuraava tuotanto on pientä. Hankintojen vaikutukset ovat pieniä myös muihin aloihin verrattuna. Alueiden välisen kaupan vuoksi osa vaikutuksista lisäksi virtaa maakuntien ulkopuolelle, selittää tutkija Marja Knuuttila MTT:stä.

Maatalouden ja metsätalouden merkitykset aluetaloudessa saadaan selvitettyä tarkemmin koko tuotantoketjun analyysin avulla.

Kauppa hyötyy eniten

Maatalouden hankintojen vaikutukset ovat samankaltaisia eri maakunnissa. Esimerkiksi tuotantosuuntien maakunnalliset keskittymät eivät näy olennaisina poikkeamina hankintojen määrissä tai kohdistumisessa eri aloille. Metsätaloudessa hankintojen vaikutusten maakunnallinen vaihtelu on maatalouttakin vähäisempi. Raaka-aineen jalostusvaikutusten huomioiminen tuonee maakuntien välille enemmän eroja.

Eniten maa- ja metsätalouden välilliset vaikutukset hyödyttävät kauppaa, jonne hankintojen välillisistä vaikutuksista kohdistuu suurin osa. Hankintojen lisäksi kotitalouksien maa- ja metsätaloudesta saaman tulon käyttö, eli ostot, lisäävät kaupan alalle suuntautuvia vaikutuksia.

Julkaisu Maatalouden ja metsätalouden arvonlisäysvaikutukset maakunnissa on julkaistu MTT:n Maa- ja elintarviketalous -sarjassa ja on luettavissa verkossa osoitteessa: http://www.mtt.fi/met/pdf/met129.pdf

Lisätietoja: tutkija Marja Knuuttila, MTT, puh. (015) 230 839, etunimi.sukunimi@mtt.fi
tutkija Eero Vatanen, Metla, puh. 010 211 3013, etunimi.sukunimi@metla.fi