Kainuun rönttönen on tuore tulokas Euroopan unionin nimisuojan piirissä. Kainuun rönttösen vastaväiteaika umpeutui viime lauantaina. Koska vastineita ei tullut, nimisuoja rekisteröitäneen Kainuun rönttöselle tämän vuoden aikana. Suomalaisista tuotteista EU:n nimisuojaa nauttivat ennestään Lapin Puikula, sahti, kalakukko ja karjalanpiirakka.

Mutta mitä nimisuoja tarkoittaa? Nimisuojaseminaarissa 19.9.2008 Helsingissä käsiteltiin nimisuojan oikeudellista taustaa ja merkitystä suomalaiselle ruokakulttuurille.

Nimisuojalla turvaa tuotantoalueelle tai –menetelmälle

Euroopan komissiolta on mahdollista hakea kolmentyyppistä nimisuojaa: suojattua alkuperänimitystä (SAN), suojattua maantieteellistä merkintää (SMM) sekä aidon perinteisen tuotteen (APT) rekisteröintiä.

Kainuun rönttönen suojataan maantieteellisenä merkintänä ja Lapin puikula on rekisteröity suojattuna alkuperänimityksenä. Suojattu alkuperänimitys ja suojattu maantieteellinen merkintä suojaavat tuotteen tuotannon sen perinteisellä maantieteellisellä alueella. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole luoda yksittäisille tuottajille monopoliasemaa, vaan turvata tietyltä alueelta kotoisin olevan tuotteen perinteistä valmistusta.

”Perusajatuksena on, että kaikilla tietyllä alueella olevilla tuottajilla on oikeus tuottaa nimisuojan saanutta tuotetta edellyttäen, että he noudattavat tuote-eritelmää”, Euroopan komission DG AGRI-yksikön päällikkö Keijo Hyvönen kuvaili nimisuojaseminaarissa.

Sahti, karjalanpiirakka ja kalakukko puolestaan on rekisteröity aitoina perinteisinä tuotteina. Aidon perinteisen tuotteen rekisteröinti suojaa tuotteen perinteisen valmistusmenetelmän ja reseptin. Aidon perinteisen tuotteen tuotanto ei ole alueellisesti rajoitettua.

Vaikka ehdot kolmen suojan välillä vaihtelevat, on tavoite tuottajan kannalta sama: hyötyä entistä paremmin ainutlaatuisesta tuotteestaan. Rekisteröidyt tuotteet on suojattu väärinkäytöksiltä, kuten vakiintuneen nimen ja tuotteen maineen väärinkäytöltä. Suoja pätee koko EU:n alueella. Väärällä reseptillä tehty riisipiirakka ei siis saa ratsastaa aidon karjalanpiirakan maineella, eikä Kainuun ulkopuolella tehtyjä rönttösiä voi nimittää nimisuojan saaneiksi Kainuun rönttösiksi.

Suomalaisille tuotteille lisäarvoa

Nimisuoja tuo suojan lisäksi myös lisäarvoa tuotteelle. Suomalaisen ruoan edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen näkeekin nimisuojan hyvänä keinona lisätä suomalaisen ruoan arvostusta. ”Kulttuuristen merkitysten lisääminen ruokaan nostaa sen arvoa. Tämän näemme vaikkapa Champagnen alueelta tulevasta samppanjasta”, Innanen huomauttaa.

Suomessa on kuitenkin hyödynnetty nimisuojan luomaa turvaa ja lisäarvoa vasta vähän. Rekisteröityjä nimiä on yli 800, joista lähes puolet on rekisteröity Italiassa ja Ranskassa. Suomen viisi rekisteröityä tuotetta on siis suhteellisen vaatimaton määrä. Hakemuksia on käsittelyssä tällä hetkellä neljän suomalaisen tuotteen osalta.

Innasen mukaan suomalaiset, ainutlaatuiset perinneruoat voisivat nimisuojan avulla nostaa kulttuurista arvostustaan. ”Meidän tulee olla ylpeitä ruokaperinteistämme ja –perinnöstämme. Nimisuoja on siihen mainio apukeino”, Innanen korostaa.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
Neuvotteleva virkamies Maija Heinonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 54278