Suomen hirvikannan koko oli noin 74000 - 94 000 hirveä syksyn 2007 jahdin jälkeen. Kanta pieneni edellisvuodesta noin 10 prosenttia.´

Eniten hirvikanta pieneni Lapin, Oulun, Etelä- ja Pohjois-Hämeen, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiireissä. Muualla kannan koon muutokset olivat vähäisiä, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemästä hirvikannan koon arviosta.

Tiheimmät hirvikannat olivat Oulussa ja Kainuussa, joissa hirviä oli 4,3 tuhannella hehtaarilla. Pienimmät hirvitiheydet olivat Lapissa (1,8 / 1000 ha) ja Hämeessä (Etelä-Häme 2,1 / 1000 ha, Pohjois-Häme 2,2 / 1000 ha).

Hirvikannan vasatuotto on säilynyt pääosin ennallaan. Kuitenkin kaksosvasat synnyttävien naaraiden osuus kaikista vasallisista naaraista näyttää olevan selvässä laskusuunnassa monissa riistanhoitopiireissä, esimerkiksi Pohjois-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Havaittu muutos voi liittyä hirvikannan pienentämiseen ja metsästyspaineeseen, minkä vuoksi myös vanhemmat kaksosvasoja synnyttävät naaraat joutuvat useammin saaliiksi.

Hirvikannan rakenne oli melko naarasvoittoinen useimmissa riistanhoitopiireissä. Pohjois-Suomea, Uuttamaata ja Etelä-Hämettä lukuun ottamatta aikuisia naaraita oli vähintään kaksi kertaa enemmän kuin aikuisia uroksia.

Hirvikannan koon arvio perustuu hirviseurueiden vuoden 2007 hirvenmetsästyksen aikana havaintokorteille kirjaamiin tietoihin kannan koosta, vasatuotosta ja rakenteesta. Seurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Hirvihavaintokortin täytti yhteensä 5302 seuruetta.