YK:n mukaan maailman ruoantuotannon tulee kasvaa 60 prosenttia, jotta maailman nopeasti kasvavan ja urbanisoituvan väestön tarpeet voidaan kattaa. Yksi ratkaisu tavoitteen saavuttamiseksi on ravitsevan, tuottoisan ja helposti viljeltävän perunan tuotannon kasvattaminen. YK:n kansainvälisen perunavuoden seminaarissa 2. lokakuuta Helsingissä käsiteltiin perunan paikkaa ruokalautasella meillä ja maailmalla.

Tuottoisa peruna ravitsee kehittyviä maita

Perusta kotoisin oleva peruna on ravitsevuutensa ja satoisuutensa ansiosta hyvä apu nälänhädän ja köyhyyden poistamiseen. ”Perunan ravintoarvot ovat erinomaiset, siinä on paljon vitamiineja ja esimerkiksi kalsiumia. Lisäksi peruna tuottaa jopa kolminkertaisen määrän syötävää ainesta hehtaaria kohden verrattuna muihin viljelykasveihin”, muistutti Perun suurlähettiläs Félix C. Calderon.

Tuottoisuudestaan huolimatta peruna vaatii kasvuoloiltaan vähän. Kehitys- ja tutkimustyöllä lajikkeita jalostetaan edelleen. ”Perunalla on seitsemän syötävää lajia, joista käytämme vain yhtä. Villilajeja on 240. Lajien ja lajikkeiden kirjo takaa sen, että peruna kestää monenlaisia olosuhteita ja tauteja. Olemme vasta raaputtaneet pintaa perunan mahdollisuuksien hyödyntämisessä”, akatemiaprofessori Jari Valkonen sanoi.

Perunantuotanto onkin kasvussa kehittyvissä maissa: Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa perunantuotanto on kaksinkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana 80 miljoonasta tonnista 160 miljoonaan tonniin. Yhteensä maailmassa tuotetaan 320 miljoonaa tonnia perunaa vuosittain.

Terveellistä ja funktionaalista lähiruokaa

Vaikka perunan maailmanvalloitus on kehittyvissä maissa hyvässä vauhdissa, kehittyneissä maissa perunantuotanto laskee. YK:n kansainvälisen perunavuoden seminaarissa Helsingissä korostettiinkin, että perunan mahdollisuudet tulisi hyödyntää paremmin myös Suomessa.

Maa- ja metsätalousministeriön viestintäjohtaja Pekka Väisänen ilmaisi huolensa siitä, että suomalaisten nuorten ruokatottumuksissa ravitseva, kotimainen peruna on jäänyt unholaan: ”Olen järkyttynyt nähdessäni, kuinka usein opiskelijat valitsevat lautaselleen pastaa ja riisiä perunan sijaan. Mielestäni se on kummallista ottaen huomioon, kuinka terveellinen ja lähiruokana myös ekologinen vaihtoehto peruna on. Meidän olisi saatava nuoret ymmärtämään perunan arvo”, Väisänen painotti.

Akatemiaprofessori Jari Valkonen toi esille myös perunan uusia ulottuvuuksia. ”Tuoreiden tutkimusten mukaan peruna on funktionaalinen ruoka eli edistää aktiivisesti terveyttä. Näyttää todennäköiseltä, että varsinkin miedossa lämmössä valmistetut perunaruoat saattaisivat vähentää verenpainetta”, Valkonen kertoi.

YK:n kansainvälisen perunavuoden seminaarin järjestivät yhteistyössä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO), Perun suurlähetystö, Helsingin yliopisto ja maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Jari Valkonen, Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos, puh. 191 58387, 040 743247