Helsinki 28.11.2008
"Suomessa on monipuoliset ja runsaat kalavarat. Meillä esiintyy runsaat 60 kalalajia, joista noin 20 on laajemman kalastuksen kohteena. Kalavaroista saadaan yhteiskunnassa merkittävää taloudellista ja sosiaalista hyötyä ja ne tuottavat hyvinvointia sekä terveellisenä lähiruokana että unohtumattomina kalastuselämyksinä. Hallitusohjelmaan kuuluva kalastuslain kokonaisuudistus luo edellytyksiä kalavarojen kestävälle hyödyntämiselle" sanoi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kalastuslain kokonaisuudistuksen käynnistysseminaarissa Säätytalolla 27.11.
Tilaisuus keräsi runsaan osanoton Säätytalolle ja keskusteli virisi vilkkaana mm. kalastusmaksujärjestelmän tulevaisuudesta. Kalastuslain kokonaisuudistuksella pyritään edistämään kalastusharrastuksen ja -elinkeinon toimintaedellytyksiä. Hankkeen valmisteluelimet esiteltiin Säätytalolla 27.11. Hanketta ohjaavan työryhmän tehtävänä on selvittää kalastuslakiin liittyvät uudistustarpeet ja tehdä ehdotus uudeksi kalastuslaiksi. Ryhmän toimikausi on 27.11.2008 – 31.12.2010.
Työryhmän alaisuudessa työskentelee neljä jaostoa: kalastusoikeusjaosto, elinkeinojaosto, rahoitusjaosto ja valvontajaosto. Myös jaostojen jäsenet esiteltiin tänään Säätytalolla. Jäsenistöissä on laaja edustus niin hallinnosta kuin alan järjestöistä. Asettamisessa on myös otettu huomioon tasa-arvolain vaatimukset.
Maa- ja metsätalousministeriö on hankkeen valmistelussa käyttänyt hyväksi kevään lausuntokierroksen avulla saamaansa palautetta kalastuslain uudistamistarpeista. Nämä lausunnot, joita annettiin noin 50 kappaletta, ovat olleet apuna hankkeen suunnittelussa. Tavoitteena on avoimen ja laajapohjaisen valmistelun jatkaminen.
Ministeriö on avannut hankkeelle oman internet-osoitteen www.mmm.fi/kalastuslaki, josta löytyvät 27.11.2008 pidetyn seminaarin esitelmät sekä hankkeen asettamiskirje, asettamismuistio ja hankkeesta annetut lausunnot. Jatkossa sivustolle päivitetään kaikki hankkeeseen liittyvä ajankohtainen materiaali.
Tavoitteena on kalastuslaki, joka vastaa nykypäivän vaatimuksia erityisesti perustuslain suhteen. Myös muussa lainsäädännössä ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset on otettava huomioon uudistusprosessissa. Säätelyjärjestelmän on oltava selkeä, yksinkertainen ja kustannusvaikutuksiltaan kohtuullinen.