Maataloudessa on oletettua heikommat mahdollisuudet toimia lyhyelläkään aikavälillä selvästi paremmalla kannattavuustasolla kuin tuotantosuunnassa keskimäärin. Myöskään heikommalla kannattavuustasolla yritykset eivät toimi pitkiä aikoja. Tiettynä vuonna mitatut suuret erot ovat osin satunnaisia ja kaventuvat merkittävästi jo parin seuraavan vuoden aikana parhaimman tilaryhmän kannattavuuden laskiessa ja heikoimman tilaryhmän kannattavuuden parantuessa.

MTT:n Taloustohtori-verkkosivustolla voi tuttuun tapaan tehdä tuotantosuuntien välisiä vertailuja. Uutta on mahdollisuus tarkastella tuotantosuuntien sisäisiä kannattavuuseroja.

Parhaan tilaryhmän kannattavuustaso vajoaa

Kannattavuudeltaan kaikkein parhaimpien tilojen ryhmässä poikkeukselliset onnistumiset nostavat ryhmän kannattavuustulokset niin korkealle, että ne kääntyvät laskuun jo seuraavasta vuodesta lähtien. Osittain satunnaisiin tekijöihin perustuva parhaan ryhmän kannattavuus on muille maatalousyrityksille liian haastava tavoite pysyväksi kannattavuustasoksi. Heikoimpien tilojen ryhmässä puolestaan on usein epäonnistumisia tai investoinneista aiheutuva korkea kustannuskuorma, joiden vähennyttyä ryhmän kannattavuus paranee. Heikoimman ja parhaimman ryhmän välillä ei ole niin merkittävää pysyvää kannattavuuseroa, kuin usein vuosittaisiin poikkileikkaustarkasteluihin perustuen esitetään.

Kannattavuuskirjanpidossa jätetään pois sekä heikot- että hyvät-ryhmistä äärimmäiset kymmenen prosenttia tiloista. Äärimmäisten yritysten poisjättäminen kaventaa hyvän ja heikon ryhmän kannattavuuskertoimien eron esimerkiksi maidontuotannossa 1,0:sta noin 0,5:een eli tuntipalkkaero on 12 euron asemesta vain 6 euroa. Näiden ryhmien kannattavuustasoilla yritykset kykenevät toimimaan pidempiaikaisestikin, ja ryhmät muodostavat hyvän pohjan kannattavuuseroihin vaikuttavien tekijöiden selvittämisessä.

Pienempikin voi olla kannattava

Kirjanpitotulosten mukaan kannattavuus on keskimäärin sitä parempi mitä suurempi on tilakoko. Tilakoon kasvattaminen ei kuitenkaan ole ainoa tie hyvään kannattavuuteen. Esimerkiksi vuoden 2006 tuloksissa noin 20 lehmän maitotilojen hyvät-ryhmä yltää 0,68:n kannattavuuskertoimellaan parempaan kannattavuuteen kuin 30 lehmän tilat keskimäärin, joiden kannattavuuskerroin on keskimäärin 0,60.

Maatalouden kannattavuuslaskelmia voi tarkastella MTT:n Taloustohtorin maatilatalouden verkkopalvelun ”omissa valinnoissa”. Nyt tarkasteluun voi valita keskiarvotulosten lisäksi myös heikkojen ja hyvien ryhmien tulosraportit eri tuotantosuunta-, alue- ja tilakokoluokkayhdistelmiä käyttäen. Ryhmäjaon voi perustaa kannattavuuskertoimen lisäksi esimerkiksi liikevaihtoon, yrittäjätuloon tai hehtaarimäärään. Kirjanpitotilat voivat hakea oman tilansa tiedot myös hyvät-/heikot-raportteihin.

Lisätietoja:
laskentatoimen päällikkö Arto Latukka, MTT
puh. 0400 752 010, arto.latukka@mtt.fi