Ilmastonmuutokselle herkimpiä ulkoiluharrastuksia ovat lumeen ja jäähän perustuvat maastohiihto, laskettelu ja moottorikelkkailu. Suomalaisten suosituin talviulkoiluharrastus on perinteinen maastohiihto. Lumenpuutteen vuoksi yhä harvemmalla on mahdollisuus hiihtämiseen kodinläheisillä alueilla.
Ilmaston lämpeneminen talvikautena vaikuttaa aluksi siten, että hiihtoon käytettävissä olevien päivien määrä vähenee. Ajan mittaan myös hiihtoa harrastavien osuus väestössä vähenee voimakkaasti kun uudet sukupolvet eivät aiempien tavoin opi hiihtotaitoja.
Hiihtomahdollisuuksien muutokset koettelevat väestöryhmiä eri tavoin. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti naisten, alemmassa sosio-ekonomisessa asemassa olevien ja kaupungissa asuvien hiihtoharrastukseen. Heillä on taloudellisista syistä muita heikommat mahdollisuudet matkustaa lumivarmoille alueille. Hiihtomahdollisuuksien puute kodin lähellä heikentää erityisesti lasten mahdollisuuksia oppia hiihtotaitoja ja omaksua perinteinen hiihtoharrastus.
Hiihtäjistä löytyy ryhmiä, jotka eroavat toisistaan hiihtoon liittyvien mieltymysten ja motiivien perusteella. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinot eroavatkin näillä hiihtäjäryhmillä. Kuntoilua ja luonnon kokemista painottavat hiihtäjät arvelivat olevansa valmiita matkustamaan kotimaassa lumivarmoille alueille jatkaakseen hiihtoharrastusta. Hiihtoa kuntoilulajina harrastavat olivat muita valmiimpia hyväksymään tekolumeen perustuvia hiihtopalveluja. Ne joille hiihtäminen on ollut jokatalvinen perinne, vaikka hiihtokertoja ei tule paljon yhtenä talvikautena, ilmoittivat todennäköisesti lopettavansa hiihtämisen. Näitä hiihtäjiä oli noin viidennes kaikista hiihtäjistä.
Vaikutukset hyvin erilaisia etelässä ja pohjoisessa
Etelä-Suomessa lähihiihtomahdollisuudet heikkenevät. Hiihtokausi kodinläheisillä alueilla lyhenee entisestään, sillä lumisia päiviä on aikaisempaa vähemmän. Heikot talvi- ja jääolosuhteet ovat häirinneet erityisesti Etelä-Suomen rannikolla asuvan väestön ulkoilua. Rannikkokunnissa asuvien hiihtokerroista yli puolet kohdistuu meren rannikolle tai meren jäälle. Jos maastohiihtoa haluaa harrastaa, on oltava valmis matkustamaan lumivarmoille alueille Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tämä tulee olemaan haaste etenkin pienten lasten vanhemmille, jos he haluavat lasten oppivan hiihtotaitoja.
Keski- ja Länsi-Suomessa hiihtokausi lyhenee, mutta hiihdon harrastajia riittää. Paikallisille maastohiihdon harrastajille lämpenevät talvet tarkoittavat lyhenevää hiihtosesonkia, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään sitä todennäköisemmin jonkinlainen hiihtokausi saadaan lähes joka talvi. Jo lähitulevaisuudessa Etelä-Suomen maastohiihdon harrastajat ovat aikaisempaa kiinnostuneempia hiihtomatkailusta, joten lumivarmoille seuduille tarjoutuu uusia mahdollisuuksia hiihtopalvelujen kehittämiseen. Maastohiihtokeskuksia voisi olla nykyistä enemmän erilaisille hiihdon harrastajille. Etenkin lasten hiihtotaitojen kehittämistä tarjoavia hiihtokouluja tullaan tarvitsemaan yhä enemmän.
Pohjois- ja Itä-Suomessa maastohiihtopalvelujen kysyntä kasvaa ja tarjoaa uusia yrittämismahdollisuuksia. Hiihtäjät niin Etelä-Suomesta kuin mahdollisesti Euroopastakin ovat todennäköisesti aikaisempaa kiinnostuneempia Pohjois-Suomen lumivarmoista hiihtokeskuksista. Erityisesti monipuolisille maastohiihtopalveluille on odotettavissa kasvaa kysyntää.
Tammikuussa alkaa luonnon virkistyskäyttö -tutkimus
Tutkimuksessa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia suomalaisten ulkoilukäyttäytymiseen. Toisena pääteemana on luonnossa liikkumisen hyödyt ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Kun tutkimus päättyy vuonna 2010, tuloksena saadaan myös uudet ulkoilutilastot, joita voidaan laajasti hyödyntää virkistysalueiden ja ulkoilupalveluiden suunnittelussa. Metsäntutkimuslaitos on tutkinut luontoon liittyvää ulkoilua jo vuosia, ja viime vuosina myös ilmastonmuutokseen liittyvät aiheet ovat kuuluneet tutkimuskohteisiin. Kyselytutkimus toteutetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.
Lisätietoja:
Tutkija Tuija Sievänen, p. 010 211 2246, etunimi.sukunimi@metla.fi
Tutkija Marjo Neuvonen, p. 010 211 2234, etunimi.sukunimi@metla.fi