Riistapäivien teema Toisen hyöty – toisen tappio nojautuu niihin monimuotoisiin vuorovaikutussuhteisiin, joita havaitaan niin riistaeläinyhteisöissä kuin riistatalouden toimijoissa. Jonkun eläinlajin muutokset luonnossa heijastuvat nopeasti ja yllättävästikin muihin yhteisön lajeihin.
Riistapäivät pidetään Lappeenrannassa 20. – 21.1.2009. Järjestäjinä ovat Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos (RKTL) ja Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ). Vierailevan järjestäjänä on tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto.
Suurpetojen paluu
Erikoistutkija Ilpo Kojolan (RKTL) mukaan suden runsastuminen on ilmeinen syy Kainuun metsäpeurakannan vähentymiseen ja heikkoon vasatuottoon. Peura on kuitenkin pärjännyt suden kanssa lähes koko jääkauden jälkeisen ajan, noin kymmenentuhatta vuotta. Metsien ikärakenteen nuorentuminen ja metsämaiseman pirstoutuminen lienevät tekijöitä, joiden seurauksena peura päätyy suden saaliiksi menneitä aikoja useammin.
Tutkija Gilbert Ludwigin (Jyväskylän yliopisto) mukaan voimakkaasti vahvistunut ilveskanta on kääntänyt kettukannan laskuun koko maassa,ja esimerkiksi Kainuussa kettukanta on jo täysin ilveksen säätelemä. Yhteinen saalis, jänis, ei kuitenkaan hyödy tilanteesta, sillä jäniskannat ovat laskeneet koko maassa.
Maankäyttö ja muuttuva ympäristö vaikuttavat lajirunsauksiin ja tauteihin
Erikoistutkija Kaarina Kauhalan (RKTL) mukaan tarvitsemme uusia malleja rabieksen torjuntaan, koska vanhat mallit perustuvat ketun ekologiaan. Euroopassa rabiesta levittää nyt ketun lisäksi supikoira. Kun levittäjälajeja on kaksi, epidemiat ovat entistä todennäköisempiä ja voimakkaampia. Ilmaston lämmetessä supikoiran talviuni lyhenee ja kettu- ja supikoirakannat kasvavat. Ilmastonmuutos lisää siten rabiesepidemian riskiä Suomessa.
Metson ja hirven kannankehitykset näyttävät menneen Suomessa viimeisen 40 vuoden ajan vastakkaisiin suuntiin. Metsokanta on vähentynyt riistanhoitopiiristä riippuen 40–85 prosenttia, kun taas hirvikanta on samassa ajassa kasvanut 80 prosenttia. Metsojen alamäen syynä pidetään elinympäristömuutoksia, mitkä puolestaan ovat saattaneet olla hirvelle edullisia. Esimerkiksi metsätaloustoimien tuottamat taimikot maistuvat hirvelle. Tutkija Saija Sirkiän (Helsingin yliopisto) mukaan laajoilla maisemamittakaavoilla metson ja hirven ympäristövaatimukset ovat kuitenkin yllättävän samanlaiset.
Monimuotoisuutta mitataan riistarikkausindeksillä
Monimuotoisuuden mittaamiseksi on tutkimusprofessori Harto Lindén (RKTL) tutkimusryhmässään kehittänyt riistakolmioiden avulla niin sanotun riistarikkausindeksin, joka on 16 lintu- ja nisäkäslajin runsauksiin perustuva biodiversiteetti-indeksi. Se on hyvä työkalu laajamittaisessa luonnonkäytön suunnittelussa. Monitieteisissä yhteistyötutkimuksissa on selvitelty kestävän metsätalouden, sosiaalis-taloudellisten ja ekologisten arvojen keskinäisiä riippuvuuksia ja vaihtosuhteita.
Riistatalouden toimijat tiivistävät yhteistyötä
Nämä 20. riistapäivät juhlistavat sitä tosiasiaa, että riistatalouden vuorovaikuttajat sidosryhmineen ovat oppineet neuvottelemaan luonnonhoidosta yhteisellä foorumilla, mm. vuosittaisilla riistapäivillä. Tämä riistatalouden toimijoiden vuorovaikutus nousee myös päivillä keskeiseksi kysymykseksi
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Harto Lindén, puh. 0400 875 890, etunimi.sukunimi@rktl.fi
Tiedottaja Taija Pöntinen, puh. 0400 747179, etunimi.sukunimi@rktl.fi