Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) rapusaalisseuranta kertoo vahvistuvista täplärapukannoista. Jokirapukantojen tila on ennallaan. Syksyllä 2008 vesiin jäi hyvä rapupääoma. Tämä ennakoi kunnon saaliita 21.7.2009 kello 12:00 alkavalle ravustuskaudelle. Täplärapukantojen vahvistuminen merkitsee myös lisää euroja sisävesien kalatalouden liikevaihtoon.

Täplärapujen yksikkösaalis (saalis yhtä mertayötä kohti) on kasvanut lähes 50 prosenttia kolmessa vuodessa. Tämä kuvastaa kantojen vahvistumista, sillä seuranta on tehty aina samoin menetelmin. Täplärapusaaliista noin puolet on yli 10 cm:n rapuja, kun jokirapusaaliissa osuus pysyttelee 20 prosentin tienoilla. Paikalliset erot saalisrapujen keskikoossa voivat olla suuria ja joissakin vesissä pikkurapujen osuus on jatkuvasti huomattava.

Jokirapuja pyydetään enimmäkseen pienillä vesillä ja täsmäpyyntinä tarkoin valituilla paikoilla. Siksi jokirapusaalis yhtä mertayötä kohti on hieman suurempi kuin täpläravun yksikkösaalis. Täplärapuja ravustetaan isoilla mertamäärillä, avoimilla vesillä ja usein monen metrin syvyydestä, eikä joka mertaa voida asetella pyyntiin erikseen.

Kasvaako saalis?

Viimeisin rapusaalistilasto on vuodelta 2006, jolloin saatiin 5,2 miljoonaa täplärapua ja 1,6 miljoonaa jokirapua. Saalis oli yli kaksinkertainen edelliseen tilastovuoteen 2004 verrattuna. Vuoden 2008 tilastot valmistuvat tulevana syksynä, mutta yksikkösaaliiden kehityksen perusteella voisi varsinkin täplärapusaalis edelleen kasvaa. Runsaan sadan vuoden takaisiin 15 - 20 miljoonan ravun saaliisiin on vielä matkaa, mutta suurilla järvillämme on paljon ravuttomia rantoja, joille täplärapu istutusalueiltaan levittäytyy. Uusia jokirapuvesiäkin tulee edelleen ravustuksen piiriin 1990-luvun istutusten seurauksena.

Viime syksynä ravustuksen päättyessä vesiin jäi runsaasti niin joki- kuin täplärapujakin. Nuorten rapujen vuosiluokat ovat vahvoja, joten siinä suhteessa rapukannat kestävät hyvin pyynnin. Saimaan ja Päijänteen alkukesän koeravustuksissa on todettu naaraiden mädin talvehtineen hyvin. Se merkitsee, että tänä kesänä kuoriutuu vahva uusi vuosiluokka, joka kasvaa taas pyyntiin 2-4 vuoden kuluessa.

Alkukesällä vedet ovat pysytelleet ainakin suurissa järvissä melko viileinä, joten ravut voivat lähteä liikkeelle kauden alkupäivinä vähän laiskasti. Viime vuonna, vaikka rapukannat olivat vahvoja, rapuja ei heti alkuun tullutkaan. Viileän kesän johdosta kuorenvaihdot viivästyivät, parhaat saaliit ajoittuivat vasta elokuulle ja rapuja tuli hyvin syyskuussakin, kun markkinat jo hiipuivat.


Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
Markku Pursiainen, ohjelmapäällikkö, raputalousohjelma puh. 020 5751 613, 040 531 9902