Metsäkeskusten ja Tapion kehittämät uudet sähköiset palvelut monipuolistavat ja tehostavat merkittävästi metsänomistajille ja toimijoille tarjolla olevia palveluita. Mittava uudistus toteutuu uuteen metsävaratietojärjestelmään siirtymisen myötä. Metsänomistajat saavat jatkossa merkittävästi tuoreempaa tietoa metsistään. He voivat halutessaan myös löytää ja kilpailuttaa palveluntarjoajia verkkopalvelun kautta. Julkisten metsäorganisaatioiden uudistuessa on vastaavaan kehittämiseen varattava riittävästi resursseja myös tulevaisuudessa.

- Kyseessä on merkittävin metsänomistajien ja metsäsektorin toimijoiden palveluiden uudistus vuosikymmeniin. Sen taustalla ovat metsänomistajakunnan muutokset, teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja halu tehostaa toimintaa. Tämä on myös meille hyppy aivan uuden sukupolven palvelutuotantoon. Asia osoittaa metsäkeskusten halua ja kykyä uudistua ja tehostaa toimintaansa, korosti Tapion johtokunnan puheenjohtaja Johannes Leppänen Tapion ja metsäkeskusten johtajien ja johtokuntien puheenjohtajien kokouksessa Helsingissä maanantaina.

- Meneillään olevassa julkisten metsäorganisaatioiden uudistamistyössä on pidettävä huoli siitä, että vastaavanlainen palveluiden ja tuotteiden kehittäminen jatkuu. Jatkuvan uuden kehittämisen tarve pikemmin lisääntyy kuin vähenee tulevaisuudessa. Kaikkia metsäsektorin osapuolia ja koko yhteiskuntaa hyödyttävien ratkaisujen jatkuva kehittäminen on metsäpolitiikan ydintä. Siten tämä toiminta on myös julkisten metsäorganisaatioiden ydintoimintaa. Tapiossa ja metsäkeskuksissa on tähän tarvittavaa osaamista ja onkin pidettävä huoli, ettei sitä menetä. Näin Suomi säilyttää tältäkin osin kansainvälisesti ottaen korkeatasoisen iskukykynsä.

Tiikerinloikka sähköisiin palveluihin

Metsävaratietoihin perustuvat tuotteet ja palvelut uudistuvat lähivuosina merkittävästi. Parin vuoden sisällä käyttöön otettavan sähköisen asiointipalvelun avulla metsänomistaja saa käyttöönsä tilansa metsikkötiedot ja pystyy pitämään niitä ajan tasalla, voi hoitaa metsäänsä liittyvän viranomaisasioinnin, välittää halutessaan metsänhoito- ja hakkuutöitä alueensa metsäalan toimijoille sekä pyytää asiantuntijapalveluja. Metsänomistajan luvalla hänen metsäänsä koskevat tiedot ovat myös hänen valitsemiensa toimijoiden käytettävissä. Palvelu helpottaa metsänomistajan ja häntä palvelevien metsäalan toimijoiden yhteistyötä.

- Muutokset metsänomistajakunnan rakenteessa, arvoissa, tavoitteissa ja kuluttajakäyttäytymisessä haastavat tarkistamaan palvelukäytäntöjä niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Verkkopalvelut ovat ajasta, paikasta ja toimijoista riippumattomia. Lisäksi ne tavoittavat metsänomistajat ja toimijat laajasti. Sähköisiä palveluita kehitettäessä etusijalla ovat asiointia ja metsänhoitotöiden toteutusta edistävät ominaisuudet. Nyt on hyvät mahdollisuudet keskittyä tunnistamaan aiempaakin paremmin metsänomistajien päätöstilanteita ja kehittämään yksilöllisiin tarpeisiin sovitettuja palveluita, Leppänen arvioi.

Metsävaratiedon kerääminen tehostuu

Metsäkeskusten metsävaratietojärjestelmän uudistuksen myötä metsänomistajilla ja toimijoilla on käytettävissään entistä ajantasaisempi metsävaratieto nykyistä laajemmilta alueilta. Metsävaratiedot kerätään modernilla kaukokartoitustekniikalla noin kymmenen vuoden kierrolla. Kartoitusten välillä niin metsänomistajat, metsäalan toimijat kuin metsäkeskuksetkin päivittävät jatkuvasti tietoja uuteen palveluun.

- Uusi tietojärjestelmä ja inventointimalli otetaan käyttöön ensi vuonna. Järjestelmäuudistus nostaa yksityismetsien inventointimäärää 50 prosentilla noin 1,5 miljoonaan hehtaariin vuodessa. Tavoitteena on samalla laskea tiedonkeruun yksikkökustannuksia noin 40 prosentilla. Laserkeilaininventoinnilla tavoitteeseen päästään 2–3 vuoden kuluessa. Kustannustehokkuutta haetaan laajoilla, yli metsäkeskusrajojen menevillä inventointialueilla. Metsävaratiedon keruu ja ylläpito ovat osa metsäalan keskeistä infrastruktuuria ja metsäkeskusten ydintehtäviä. Keruussa ja ylläpidossa tehdään jatkossa yhä enemmän yhteistyötä metsäalan eri toimijoiden kanssa ja hyödynnetään yrittäjiltä ostettavia palveluita, muistutti metsäkeskusjohtajien yhdyshenkilö Ari Niiranen.

Lisätietoja:

Johtokunnan puheenjohtaja Johannes Leppänen,
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, puh. 0400 421 748

Metsäkeskusjohtajien yhdyshenkilö Ari Niiranen;
Metsäkeskus Pohjois-Karjala, puh. 020 772 8201