Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta kokoontuivat 3.11 Maa- ja metsätalousministeriön järjestämään seminaariin käsittelemään maatalouden ympäristö- ja energiakysymyksiä. Tilaisuuteen oli kutsuttu asiantuntijoita avaamaan maatalouden ja ympäristönsuojelun suhdetta ja mahdollisuuksia.

Maatalouden kilpailukyvyn tilannetta avasi ylijohtaja Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriöstä. Maatilojen määrä on supistunut ja tilojen yksikkökoot kasvavat. Samalla kotieläintilojen määrä supistuu voimakkaasti. Viljasadon osalta jyrkkää supistumista ei ole tapahtunut. Hanhilahti painotti, että ympäristökysymysten ja maatalouden pitkän aikavälin tavoitteissa ei ole ristiriitaa.

Hanhilahti totesti, että Suomessa tarvitaan edelleen omaa maataloustuotantoa ja vastauksia ympäristö- ja ilmastohaasteisiin. Tutkimustiedon on tultava nopeasti maatalouden käyttöön, jotta uusia tuotantomenetelmiä pystytään kehittämään.

Vesiensuojelusta ja osaamisesta tulevaisuuden vahvuus

Ylijohtaja Timo Tanninen Ympäristöministeriöstä totesi, että vesiensuojelua tarvitaan ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin takaamiseksi. Samalla täytetään kansainväliset velvoitteet, jotka edellyttävät jäsenmailta vesienhoitosuunnitelmaa vuoteen 2015 mennessä. Suomen vesien ekologinen tila on suhteellisen hyvä. Hoitosuunnitelmassa otetaan huomioon koko vesiekosysteemi ja huomiota kiinnitetään erityisesti Suomenlahden ja Itämeren tilaan. Myös osan jokivarsista on todettu täyttävän vain tyydyttävän tai välttävän ekologisen tilan tunnusmerkit.

Tehdyt toimenpiteet näkyvät viiveellä ekosysteemissä. Suomen arvio on, että vesistöjen suojelutavoitteet saavutetaan pidennetyllä aikataululla vuoteen 2027 mennessä. Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen on suuri haaste. Myös haja-asutusten jätevesihuoltoa kehitetään ja metsätalouden vesiensuojelutoimia tuetaan. Käynnissä on monia alueellisia hankkeita vesien suojelemiseksi.

Tanninen totesi lopuksi, että Suomella on mahdollisuudet olla vesienhoidon ja -osaamisen mallimaa. Teknologiaa ja osaamista siihen on, mutta omat vesistöt on saatettava mallikelpoiseen kuntoon.

Maatalouden ympäristökuormitusta vähennetään

Seminaarissa esiteltiin Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksia maaseudun ympäristön hoidossa. Neuvotteleva virkamies Tiina Malm maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi ohjelman toimintalinjoista. Kilpailukyvyn, ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen sekä elinkeinoelämän monipuolistaminen tarjoavat kaikki mahdollisuuksia ympäristönhoitoon.

Investoinnit, innovaatiot ja koulutus ovat ohjelman välineitä. Investointukien myöntämisen kriteereitä ovat energian säästö, uusiutuvien luonnonvarojen käyttö rakentamiseen ja lämmitykseen sekä lannan hyödyntämistä edistävät toimet.

Myös erityistukia luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseksi myönnetään. Maaseudun ympäristökuormitusta seurattaessa havaittiin, että ravinnetaseiden tilastoissa laskettu typen ylijäämä on pienentynyt Suomessa 65% ja fosforiylijäämä 42%. Vastaavat luvut OECD-maissa olivat keskimäärin typellä 4% ja fosforilla 19%.

Konkreettisia esimerkkejä vesiensuojelusta

Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO)- hankkeen tuloksia ja toimintaa tarkasteltaessa nähtiin konkreettisia esimerkkejä. Hankkeeseen osallistuminen on vapaaehtoista, aloitti projektikoordinaattori Airi Kulmala. Hankkeen tilakäynneillä kartoitetaan ympäristön- ja vesienhoitoa. Pyrkimys on löytää juuri kyseiselle tilalle sopivat vesiensuojelumenetelmät.

Käynnissä olevia toimia TEHO-hankkeen puitteissa ovat lannan käytön tehostamisen tutkiminen. Erilaisia levitystapoja, biokaasutusta ja separointia testataan. Myös maan pinnan eroosiota vähentävien viljelykasvin joukkoon kylvettyjen kerääjäkasvien vaikutusta tutkitaan. Tavoitteena on pienentää ravinnehuuhtoumia ja avustaa maataloutta suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen suunnittelussa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

tiedottaja Liina Länsiluoto puh. (09) 160 53326