EU-maiden enemmistö tavoittelee vakaata ja pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa
Euroopan unionin 22 jäsenmaan maatalousministerit kokoontuivat tänään 10. joulukuuta 2009 Pariisissa epäviralliseen ministeritasonkokoukseen. Ranskan koolle kutsumassa kokouksessa keskusteltiin yhteisen maatalouspolitiikan ja ruoan tuotannon tulevaisuudesta Euroopassa. Suomesta kokoukseen osallistui maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.
Vuoden 2006 syksystä lukien jäsenmaiden kesken on käyty keskustelua yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Yhtenäiseen näkemykseen ei ole päästy, vaikka laaja enemmistö jäsenmaista kannattaakin vahvan yhteisen maatalouspolitiikan ja markkinoiden sääntelyn jatkamista. Ranska oli kutsunut näin ajattelevien maiden ministerit keskustelemaan Pariisiin yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta 10.12.2009.
Tulojen vakaus ja markkinoiden sääntely tärkeää muuttuvassa maailmassa
Kokouksessa hyväksyttiin 21 maan yhteinen julkilausuma, jossa todetaan, että juuri voimaan tullut Lissabonin sopimus ei ole muuttanut yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Niiden mukaan maatalouden rationaalinen kehitys on turvattava. Lisäksi on varmistettava elintarvikkeiden saatavuus ja kohtuulliset kuluttajahinnat sekä maaseutuväestölle taattava kohtuullinen elintaso. Näitä tavoitteita pidettiin muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnan, luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristönsuojelun rinnalla yhä tärkeinä ja relevantteina tavoitteina mietittäessä Euroopalle strategiaa vuoteen 2020 saakka.
Pariisiin kokoontuneiden ministereiden mukaan tulevan politiikan periaatteiden tulee rakentua eurooppalaisen ruoantuotannon mallille, joka tunnustaa eri maiden erilaiset olosuhteet. Euroopan tulee tuottaa elintarvikkeet omille kuluttajilleen, mutta osallistua myös koko maailman elintarvikehuollon turvaamiseen. Maanviljelijöille tulee taata vakaa toimintaympäristö ja vakaat tulot, jotta ruoantuotantoon voidaan investoida ja kehittää sitä pitkällä aikavälillä. Maatalouden on oltava kestävää, kilpailukykyistä ja sen tulee voida jatkua kaikilla yhteisön alueilla eurooppalaisen maatalouden mallin mukaisesti. Ministereiden mukaan myös ympäristönsuojelusta tulee huolehtia ja maatalouden tulee osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Edellä mainituin keinoin yhteinen maatalouspolitiikka luo eurooppalaisia julkishyödykkeitä, mm. ruokaturvaa, ympäristönsuojelua, maaseutualueiden elinvoimaa ja säilyttää Euroopalle tyypillisen monimuotoisen maataloustuotannon ja perinteisen maiseman.
Julkilausuman mukaan yhteistä maatalouspolitiikkaa ja markkinoiden sääntelyä tarvitaan turvallisen ja korkealaatuisen ruoan tuottamiseksi, ympäristön suojelemiseksi, eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi ja maaseutualueiden elinvoiman ylläpitämiseksi myös jatkossa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa markkinoiden vaihtelut ovat aiempaa suurempia, ilmastonmuutos tuo tuotannolle uusia riskejä ja ruokaa tuotetaan maailmanlaajuisesti liian vähän. Markkinavoimien ja sääntelyn välille on löydettävissä tasapaino, mikä edellyttää uutta sääntelykehikkoa ja reilujen suhteiden luomista koko elintarvikeketjuun.
Ministereiden sanoma kuului, että EU:lla on oltava vahva yhteinen maatalouspolitiikka, jotta se pystyy turvaamaan nämä tavoitteet. Eri jäsenmaiden erilliset kansalliset politiikat vain johtaisivat ongelmiin sisämarkkinoiden toiminnassa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Kari Valonen, p. 040 751 8407