Maa- ja metsätalousministeriön organisaatio ja toimintatavat uudistuivat

Uusi organisaatiorakenne vahvistaa viime keväänä julkistettua uutta strategiaa, jonka mukaan ministeriön ja sen hallinnonalan toiminta keskittyy kahteen sektoriin, ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin. Ministeriön rakenneuudistus kytkeytyy myös hallinnonalan laajempaan kehittämiseen. Muiden muassa Maanmittauslaitoksen ja Metsähallituksen sekä sektorimme tutkimuslaitosten toimintaa ja rakennetta kehitetään.

Vuoden 2013 alusta maa- ja metsätalousministeriössä toimii nykyisten viiden osaston ja neljän erillisen yksikön sijasta kolme osastoa. Uudet osastot ovat ruokaosasto, luonnonvaraosasto sekä hallinto- ja suunnitteluosasto.

Nykyisistä maatalousosastosta ja elintarvike- ja terveysosastosta yhdistetyn ruokaosaston päällikkö on entisen maatalousosaston päällikkö, ylijohtaja Heimo Hanhilahti. Metsäosaston, kala- ja riistaosaston ja pääosa yleisen osaston asioista, kuten vesitalous ja ympäristöasiat, koottiin uudelle luonnonvaraosastolle, jonka päälliköksi tuli entisen metsäosaston päällikkö, ylijohtaja Juha Ojala. Hallinto- ja suunnitteluosaston päälliköksi valittiin entisen kala- ja riistaosaston päällikkö, ylijohtaja Pentti Lähteenoja. Hallinto- ja suunnitteluosasto huolehtii hallinnollisten asioiden lisäksi muun muassa hallinnonalan ohjauksesta ja tietojärjestelmiin liittyvistä asioista, mukaan lukien paikkatietoasiat.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 0295 16 2184

Suunnitelma Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kansallisen toimintaohjelman ja sen ympäristövaikutusten arvioimiseksi

Toimintaohjelman laatiminen edellyttää lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristö-vaikutusten arvioinnista (200/2005) (SOVA-laki) 8-11 §:n mukaisen ympäristöarvioinnin toteutta-mista. Tässä suunnitelmassa kuvataan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kansallisen toimintaoh-jelman 2014–2020 ja siihen liittyvien arviointien lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu.

Euroopan komissio antoi 12. lokakuuta 2011 lainsäädäntöehdotuksensa Euroopan unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP) vuoden 2013 jälkeen. Ehdotusten tavoitteena on uudistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa vastaamaan paremmin tuleviin haasteisiin, kuten ruokaturvan parantamiseen, luonnonvarojen kestävän käytön turvaamiseen ja ilmastonmuutokseen. Komission mukaan tehokkaammalla maatalouspolitiikalla voidaan tehdä EU:n maataloudesta kilpailukykyisempi ja kestävämpi ja maaseudusta nykyistä elinvoimaisempi.

CAP 2020 -sivut

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Kari Valonen, p. 0295 16 2269, 040 751 8407
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [kari.valonen]

Luomutuotannon kasvutavoitteena 20 prosenttia viljelyalasta

Luomualan reipas kasvu on maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan luomualan kehittämisohjelman. Kehittämisessä painotetaan luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta ja kasvatetaan luomuruoan osuutta julkisista hankinnoista Suomessa. Monissa Euroopan maissa on voimakkaasti ohjattu joukkoruokailun julkisia hankintoja kohti luomua.

Kotimaisten luomutuotteiden tuotantoa, jalostusta, markkinointia ja vientiä halutaan monipuolistaa, kasvattaa ja tehostaa. Luomuelintarvikkeiden tarjonnan monipuolistamisen ja luomun kulutuksen kasvun mahdollistamiseksi tavoitellaan luomupeltoalan kasvua 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Luomusivut

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Tero Tolonen, p. 0295 16 2326
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [tero.tolonen]

Lähiruoka on paikallisruokaa

Hallitusohjelmassa yhtenä ruokapolitiikan kärkenä on lähiruuan aseman vahvistaminen Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan lähiruokaohjelmaa.

Työn pohjaksi ministeriö teetti selvityksen lähiruuan pullonkauloista. Selvitys määritteli lähiruuan paikallisruuaksi. Selvityksessä korostetaan, että lähiruuan määrittely lähtee kuluttajasta. Tämä määrittely mahdollistaa myös paikallisruualle, eli oman maakunnan alueella tuotetulle ruualle syksyllä 2011 annettujen lainsäädännöllisten helpotusten hyödyntämisen. Se luo pohjan alueellisen ruokakulttuurin todelliselle kehittämiselle muiden Euroopan maiden tapaan.

Lähiruokasivut

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, p. 0295 16 2142
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [kirsi.viljanen]

Maatilojen energiaohjelma käynnissä

Maatilojen energiaohjelma on käynnistynyt. Ohjelmaan voivat liittyä kaikki suomalaiset maa- ja puutarhatilat. Liittyjät saavat ohjelman kautta käyttöönsä erilaisia palveluita, joiden avulla tila voi pienentää energiakustannuksiaan, lisätä bioenergian käyttöä ja tuotantoa sekä vähentää aiheuttamiaan kasvihuonekaasupäästöjä.

Näkyvin ohjelman toimintamuodoista on energiasuunnitelmapalvelu, jossa maatalouden energia-asioihin perehtynyt suunnittelija käy yhdessä viljelijän kanssa läpi tilan mahdollisuudet energiansäästöön ja bioenergiaan käytön lisäämiseen. Suunnitelmassa käydään läpi esimerkiksi investoinnit, työtavat tai tuotantomenetelmät. Tilakäynnin pohjalta laaditaan toimenpide-ehdotukset. Valtio tukee tukiehdot täyttäville tiloille tehtyjen suunnitelmien tukikelpoisia kustannuksia 85 prosentin tuella.

Maatilojen energiaohjelmaan tavoitellaan mukaan tilajoukkoa, jonka yhteenlaskettu energiankulutus on 80 prosenttia maataloussektorin kokonaiskulutuksesta.

Maatilojen energiaohjelman sivut

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, p. 0295 16 2193 , 040 5469065
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [veli-pekka.reskola]

Kansallisella vieraslajistrategialla haitallisten vieraslajien torjuntaan

Vieraslajit ovat ihmistoiminnan seurauksena levinneitä eliölajeja. Uudessa elinympäristössään nämä ei-toivotut lajit vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä, levittävät tauteja ja muuttavat elinympäristön rakenteita. Yleisesti vieraslajeja pidetäänkin maailmassa luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä.

Kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on, että Suomessa olevien ja Suomeen mahdollisesti saapuvien haitallisten vieraslajien aiheuttama uhka ja haitta on minimoitu. Tärkeää on toimia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa haitallisten vieraslajien torjumiseksi, sillä tällöin vieraslajien haittojen torjunta on tehokkainta sekä myös huomattavasti edullisempaa.

Vieraslajien aiheuttamien haittojen vähentäminen vaatii toimijoiden välistä vastuunjakoa sekä useita erilaisia toimenpiteitä. Ehdotuksessa kansalliseksi vieraslajistrategiaksi esitetään 16 erilaista toimenpidekokonaisuutta. Niistä 12 koskee kaikkia haitallisia vieraslajeja ja 4 on kohdennettu eri vieraslajiryhmiin.

Vieraslajisivut

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti, p. 0295 16 2259
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [johanna.niemivuo-lahti]