1. 141-tulotuet

Ratkaisun perusteella 141-tulotukea voidaan maksaa kotieläintaloudelle, kasvihuonetuotannolle ja puutarhatuotteiden varastoinnille sekä kotieläintilojen LFA-alalle. Näiden tukimuotojen yhteismäärä vuonna 2008 on 93,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 artiklan 141 mukaisia tukimuotoja voitiin maksaa yhteensä 94,0 miljoonaa euroa. 141-tuen kokonaismäärä alenee neljänä ensimmäisenä vuonna keskimäärin 2,7 % vuodessa. 141-tuen kokonaismäärä vuonna 2013 on 62,93 miljoona euroa. LFA-uudistuksen toteuduttua 141-tuessa huomioidaan LFA-tuen korotus ratkaisuun sisältyvän lausuman mukaisesti.

Tuen enimmäismäärän alenemat vaihtelevat tuoteryhmittäin. Alenema on pienin märehtijöiden (maito- ja nautakarjatalous, lammas- ja vuohitalous ja hevostalous) tuessa ja suurin sika- ja siipikarjatalouden tuessa. Lisäksi osa kotieläintalouden tuesta muutetaan hehtaariperusteiseksi tueksi. Kotieläintilojen hehtaarituen myötä märehtijöiden tuen kokonaismäärä muodostuu alkuvaiheessa hieman nykyistä suuremmaksi ja sika- ja siipikarjatalouden kokonaistuen alenema jää selvästi pelkän eläinkohtaisen tuen alenemaa pienemmäksi. Tuen tilakohtaiseen kohdentumiseen vaikuttaa merkittävästi tilan eläinmäärän ja peltoalan suhde.

1.1. Märehtijät

Neuvottelutuloksen perusteella märehtijöiden tuet voidaan maksaa nykymuotoisina tuotantosidonnaisina tukina koko tukikauden ajan. Osa tuesta maksetaan kotieläintilojen hehtaaritukena. Kotieläintilojen hehtaarituki kompensoi suurelta osalta kotieläintuen aleneman.

1.2. Sika- ja siipikarja

Sika- ja siipikarjatalouden tuet maksetaan vielä vuonna 2008 nykymuotoisena tuotantosidonnaisena tukena, mutta vuodesta 2009 alkaen tuki irrotetaan kokonaan tuotannosta. Osa tuesta maksetaan kotieläintilojen hehtaaritukena, mikä osittain kompensoi kotieläintukien alenemaa.

Tuotannosta irrotetun tuen saamisen edellytyksenä on kotieläintuotannon jatkaminen LFA:n kotieläintilojen hehtaarituen kriteereiden mukaisesti. Lisäksi pienille sika- ja siipikarjatiloille luodaan mahdollisuus luopua kokonaan kotieläintaloudesta. Tällaiset tilat saisivat tuotannosta irrotetun tuen vielä kahtena vuonna kotieläintuotannosta luopumisen jälkeen.

1.3. Puutarhatalous

Puutarhatalouden tuet voidaan maksaa nykymuotoisina tuotantosidonnaisina tukina koko tukikauden ajan.

1.4. Peltoalaperusteiset tuet

1.4.1. Kotieläintilojen hehtaarituki

Tukikauden alussa osa kotieläintalouden ja puutarhatalouden tuesta muutetaan kotieläintilojen hehtaaritueksi, jota maksetaan tiloille, jotka täyttävät LFA:n kansallisen lisäosan kotieläintilan kriteerit. Tukea maksetaan enintään sille alalle, jolle vuonna 2007 on maksettu LFA-tukea. Tuen määrä on koko kaudella 9,69 miljoonaa euroa.

1.4.2. Eräiden viljelykasvien tuki

Ratkaisun perusteella voidaan maksaa kasvikohtaista tukea avomaanvihannesten ja tärkkelysperunan viljelyalalle. Tuen määrä vuonna 2008 on enintään 1,0 miljoonaa euroa. Tuki alenee asteittain ja on vuonna 2013 enintään 0,86 miljoonaa euroa.

2. Ympäristötuet

Osana kokonaisratkaisua komissio lupasi tutkia positiivisessa hengessä Suomen ehdotuksia maatalouden ympäristötukijärjestelmän kehittämiseksi. Suomi tulee esittämään joulukuussa lisätoimenpiteitä osarahoitteiseen maatalouden ympäristöohjelmaan sekä erillisenä kansallisena tukena korotusta maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteiden tukeen sekä luonnonmukaisen tuotannon tukeen. Tavoitteena on mahdollisimman hyvin korvata aiemman ympäristötuen kansallisen lisäosan (55 miljoonaa euroa) poistumisesta aiheutuneet seuraukset A- ja B-tukialueilla.

3. LFA-tukijärjestelmän uudelleen arviointi

EU:ssa on käynnistymässä mittava LFA-alueiden uudelleen arviointi. Samassa yhteydessä tulee keskusteluun myös nykyisen LFA-tuen enimmäistukitason (250 e/ha) poistaminen tai korottaminen. Nykyinen LFA-järjestelmä ei täysin kompensoi Suomen olosuhdehaittaa. Suomi sitoutuu ottamaan LFA-tuen korotusmahdollisuudet täysimääräisesti käyttöön sen jälkeen, kun yhteisön politiikka tämän sallii. LFA-tuen korottaminen ja sen vaikutusten arviointi tehdään Suomen esityksen perusteella.

Tässä vaiheessa näyttää siltä, että LFA-tuen korotus olisi mahdollista vasta vuodesta 2012 lukien. Neuvottelussa sovittiin, että Suomen ei tarvitse vähentää LFA-tuen lisäystä täysimääräisesti 141-tuesta, koska 141-sektorien ulkopuolelle kohdistuva LFA-tuen lisäys (peltokasvien tuki) voidaan jättää tässä yhteydessä huomioon ottamatta.

4. Investointituet ja nuorten viljelijöiden aloitustuet

Saavutettuun ratkaisuun liittyvät olennaisena osana myös investointituet ja nuorten viljelijöiden aloitustuet. Suomi tulee jatkossakin käyttämään korotettuja investointitukia niillä tuotantosektoreilla, jotka saavat tulotukia liittymissopimuksen artiklan 141 perusteella (erityisesti maito- ja nautasektorin sekä sika- ja siipikarjatalouden investoinnit). Sika- ja siipikarjataloudessa investointitukien haun avaaminen edellyttää markkinatilanteesta johtuen vielä komission lupaa. Samoin nuorten viljelijöiden korotetut aloitustuet jatkuvat. Investointitukiin ja nuorten viljelijöiden aloitustukiin tullaan käyttämään varoja hieman nykyistä tukikautta enemmän.

Suomi voi raportoida komissiolle tukiohjelman täytäntöönpanosta ja sen vaikutuksista Etelä-Suomen maatalouden yhdentämiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan vuonna 2012. Koska liittymissopimuksen 141 artikla säilyy voimassaolevana ja sovellettavana oikeusperustana, Suomi voi tehdä komissiolle esityksen 141-tuen jatkamisesta myös tulevan ohjelmakauden jälkeen.

5. Etelä-Suomen 141-tulotuen kehitys vuosina 2007-2013
Ks. liitetiedosto