LIITE

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan laaja uudistus toteutettiin vuonna 2003. Silloin pääosa peltokasvi- ja kotieläintuista siirrettiin tuotannosta irrotettuun tilatukijärjestelmään. Maatalouspolitiikan terveystarkastuksessa komission tavoitteena on ollut lisätä maatalouden markkinasuuntautuneisuutta ja vastata aiempaa paremmin yhteiskunnan maataloudelle asettamiin odotuksiin ja uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Neuvotteluissa sovittiin maatalouspolitiikan päälinjoista vuoteen 2013 saakka. Suomessa EU:lta tulevan rahoituksen määrä säilyy ennallaan. Terveystarkastuksessa sovittiin modulaatioprosentin nostamisesta asteittain yhteensä viidellä prosentilla. Modulaatiolla siirretään tukia EU:n kokonaan rahoittamista suorista tuista maaseudun kehittämiseen. Nykyisin modulaatio on viisi prosenttia vuodessa 5000 euroa ylittävistä tuista. Vuonna 2009 lisäys on kaksi prosenttia vuodessa, vuonna 2010 kolme prosenttia, vuonna 2011 neljä prosenttia, vuonna 2012 viisi prosenttia vuodessa. Tämän jälkeen modulaation kokonaismäärä on 10 prosenttia. Yli 300 000 euroa suoraa tukea saaville tiloille modulaatio on korkeampi.

Siirto suorista tuista maaseudun kehittämisvaroihin on Suomessa 6-15 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä edellyttää myös kansallista vastinrahoitusta. Modulaation lisäyksellä vastataan maatalouden uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen, uusiutuvan energian käytön edistämiseen, vesihuollon parantamiseen, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen, näihin liittyviin innovaatioihin sekä maitokiintiöiden alasajon vaikutusten lieventämiseen.

Maatalouden uusiin haasteisiin voidaan vastata osittain Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa jo käytössä olevilla toimenpiteillä ja osittain uusilla toimilla. Vesien tilaa voidaan parantaa nykyisillä ympäristötuilla, joita pyritään edelleen tehostamaan ja etsimään uusia kohdennettuja toimia. Uusiutuvan energian käyttöä voidaan edistää investointeja tukemalla ja kehittämishankkeilla. Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on käytössä maatalouden ympäristötuen erityistoimenpiteitä. Innovaatioita edistetään mm. pilottiluonteisilla kehittämishankkeilla. Modulaatiovaroja voidaan käyttää myös uudenlaisiin toimenpiteisiin maidontuotannon toimintaedellytysten kehittämiseksi.

EU:n energiakasvien tukijärjestelmän poistaminen johtaa 90 miljoonan euron säästöön, joka ohjataan EU:n uusille jäsenmaille niiden maatalouden ja maaseudun kehittämiseen.

EU:n maatalousministerit päättivät, että valtaosa EU:n kokonaan rahoittamista tuotantoon sidotuista tuista irrotetaan tuotannosta ja siirretään tilatukeen tiettyjen siirtymäaikojen aikana. Sonnipalkkiot, perunatärkkelyksen tuki, pellavan ja hampun tuki, EU:n siementuotantotuki, valkuaiskasvipalkkio, durum-vehnän tuki, oliiviöljyn tuki, humalan tuki ja kuivattujen rehujen tuki siirretään tilatukeen vuoden 2012 alussa.

Emolehmäpalkkiot sekä vuohi- ja lammaspalkkiot pysyvät tuotantosidonnaisina niissä maissa, jotka ovat aiemmin valinneet näille tuille tuotantosidonnaisen mallin. Suomessa tuotantosidonnaisena on maksettu näistä vain uuhipalkkiota. Artikla 69:n alla on kuitenkin maksettu emolehmille tukea.

Artiklan 68 perusteella jäsenmaat voivat ohjata 10 prosenttia kansallisesta suorien tukien enimmäismäärästä erityisenä tukena tietyille sektoreille tai toimenpiteille. Tästä voidaan maksaa tuotantosidonnaisena tukena enintään 3,5 prosenttia. Suomi sai erityisoikeuden nostaa tuotantosidonnaisten tukien osuuden 10 prosenttiin tuotannon ylläpitämiseksi. Erityisjärjestely on voimassa 2010-2013. Jäsenvaltiot tekevät elokuun alkuun vuonna 2009, 2010 tai 2011 mennessä päätökset artiklan 68 mukaisista tuista. Näiden ratkaisujen rahoittamiseen voidaan käyttää noin viittä miljoonaa euroa, jota ei aiemmin ole pystytty hyödyntämään. Lisäksi jäsenmaille myönnettiin mahdollisuus käyttää maidon tukeen kansallisia varoja edellä mainitun tuotantosidonnaisen tuen rajoitteen puitteissa.

Maitokiintiöjärjestelmä päättyy vuonna 2015. Kiintiöjärjestelmän alasajon pehmentämiseksi kiintiöitä lisätään vuosittain yhdellä prosentilla kiintiökauteen 2013/2014 asti eli yhteensä viidellä prosentilla. Suomessa tämä tarkoittaa kiintiön kasvamista yhteensä noin 125 miljoonalla kilolla. Poikkeuksena Italia saa ottaa viiden prosentin kiintiölisäyksen käyttöön heti ensi vuodesta lähtien. Lisäksi päätettiin rasvakorjauksesta, joka hyödyttää maitokiintiönsä ylittäneitä maita. Maitomarkkinoiden tilannetta arvioidaan erikseen vuosina 2010 ja 2012 tehtävillä raporteilla ja ryhdytään tarvittaviin toimiin.

Sianlihan interventio poistetaan. Rehuviljoille säilytetään interventiomekanismi, mutta sen käytöstä päätetään markkinatilanteen perusteella. Leipävehnälle, voille ja rasvattomalle maitojauheelle otetaan käyttöön tarjouskilpailumenettely, jos interventio-ostot ylittävät tietyt määrät. Viljan kysynnän kasvun vuoksi kesantovelvoite poistuu vuodesta 2009 alkaen. Voin yksityisen varastoinnin tuki säilyy ennallaan.

Myös täydentäviin ehtoihin tehtiin terveystarkastuksessa pienehköjä tarkennuksia 2010 alkaen.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Matti Hannula, p. 040 760 5954
neuvotteleva virkamies Kari Valonen, p. 040 751 8407