Kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä kehitetään

Helsinki 18.6.2009

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt periaatepäätöksenä kansallisen vesiviljelyohjelman 2015. Ohjelman tavoitteena on muodostaa elinkeinolle kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä luoda edellytykset tuotannon kestävälle kasvulle ja monipuolistamiselle. Periaatepäätös sovittaa yhteen vesiviljelyä koskevat elinkeino- ja ympäristöpolitiikat sekä asettaa elinkeinon kehittämiselle tavoitteita ja toimenpiteitä.

Suomessa on luontaiset edellytykset vesiviljelylle. Tästä huolimatta suomalainen vesiviljelytuotanto on vastoin yleistä kansainvälistä kehitystä laskenut 1990-luvun alun jälkeen. Vuotuinen ruokakalantuotanto on vakiintunut 2000-luvulla noin 13–15 miljoonan kilon tasolle ja kalanpoikasten tuotanto noin 70 miljoonan kappaleen tasolle. Maailmanlaajuisesti vesiviljely on nopeimmin kasvava elintarvikkeiden alkutuotannon muoto ja se on nähty kaikilla mantereilla strategisesti tärkeäksi kehityskohteeksi.

Vesiviljelyn toimintaedellytysten parantaminen mahdollistaa kotimaisen kalan osuuden lisäämisen kulutuksessa. Kalan kulutus on lisääntynyt Suomessa tasaisesti. Kotimaisen kalan osuus on kuitenkin vähentynyt huomattavasti ja tällä hetkellä sen osuus kalan koko-naiskulutuksesta on vain noin 30 %. Suomeen tuotiin 65 miljoonaa kiloa kalaa elintarvikkeeksi vuonna 2008.

Elinkeinon toimintaedellytyksiä ja ympäristönsuojelua kehitetään toimilla, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Vesiviljelytuotannon kasvun ympäristövaikutukset pystytään ohjelman toimenpiteillä pitämään hallittuina. Toiminnan ympäristölupakäytäntöä kehitetään siten, että se kannustaa tuottajia ottamaan käyttöön ympäristöystävällistä tekniikkaa ja toimintatapoja. Ympäristönsuojelullisena tavoitteena on, että vesiviljelyn ravinnekuormitus suhteessa tuotannon kasvuun pienenee ja, että uusien ympäristötoimien toteutumisen myötä toimialan nettokuormitus Itämereen ei kasvaisi.

Uutena ympäristöohjaustoimenpiteenä pyritään edistämään ns. Itämerirehun käyttöä, jolloin rehun kalajauhoksi käytettävä raaka-aine olisi peräisin Itämerestä. Tällöin elinkeino kierrättäisi ravinteita, eikä Itämereen tulisi uutta ravinnekuormitusta sen ulkopuolelta. Rehuraaka-aineena käytettävä kala muodostuisi pääosin silakasta ja kilohailista, mutta se mahdollistaisi myös nykyisin vajaasti hyödynnetyistä särkikalojen hyödyntämisen.

Ohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on edistää kiertovesitekniikan ja avomerikasvatustekniikan käyttöä kalanviljelyssä.

Periaatepäätös on valmisteltu vesiviljelyn kehittämisryhmässä, jossa on laajapohjainen edustus elinkeinosta, ympäristö- ja kalataloushallinnosta sekä tutkimuksesta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 53162, 0400 392 011

Sivun alkuun