Bioenergian tuotanto pelloilla nousee yhdeksi viljasektorin merkittävimmistä mahdollisuuksista tänään julkistetussa kansallisessa viljastrategiassa. Kansallinen viljastrategia vuosille 2006-2015 linjaa suomalaisen viljaketjun menestystekijöitä ja keinoja niiden toteuttamiseen.
Suomessa ei ole vilja-alalla kansainvälisiä suuryrityksiä tai maailmanlaajuisesti tunnettuja tuotemerkkejä, joiden varaan alan menestys voitaisiin rakentaa. Päämäärän saavuttaminen edellyttää nykyistä tehokkaampaa, innovatiivisempaa ja kansainvälisempää viljaketjua, jonka eri osat kykenevät tekemään tiivistä ja koko ketjua hyödyttävää yhteistyötä keskenään.
Kansallisen viljastrategian mukaan suomalaisen viljaketjun menestystekijät ovat:
- Kuluttajien tarpeiden tyydyttäminen kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla.
- Lisäarvon tuottaminen ja viljan laatuketjun kehittäminen innovatiivisen tuotteistamisen ja tehokkaan markkinoinnin avulla.
- Riittävä ja laadukas kotimaisen viljaraaka-aineen tuotanto on välttämätön perusta ja edellytys suomalaisen viljaketjun menestykselle.
- Ammattiviljelijöiden motivoiminen hyvän laadun tuottamiseen sopimusviljelyn ehtoja ja laatuhinnoittelua kehittämällä.
- Yhtenäinen ja tehokas viljaketju, jonka kaikki osat toimivat kannattavasti ja markkinalähtöisesti hyvässä vuorovaikutuksessa keskenään; heikkoja lenkkejä ei saa olla.
- Maatalouspolitiikan ja toimintaympäristön muutosten ennakointi.
- Viljan monipuolisten käyttömahdollisuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen; uudet käyttömuodot, kuten viljan käyttö energiaksi, lisäävät kysyntää ja tasapainottavat viljamarkkinoita.
Viljan ja öljykasvien hehtaarisadot ovat Suomessa laskeneet viimeisten 15 vuoden aikana, kun muissa EU-maissa sadot ovat kasvaneet. Yksi keskeisimmistä tavoitteista koko ketjun kilpailukyvyn kannalta on satotason nostaminen 20 prosentilla vuoteen 2015 mennessä.
Bioenergiatuotanto tarjoaa viljasektorille merkittävimmän kasvun mahdollisuuden seuraavien kymmenen vuoden aikana. Strategian bioenergiaskenaariossa bioetanolituotannon odotetaan alkavan vuonna 2008 ja bioetanolituotannossa käytettävän viljamäärän kasvavan 400 tuhannesta tonnista lähes 600 tuhanteen tonniin vuoteen 2015 mennessä. Bioetanolituotantoon käytetty ohra vastaisi näin 15 prosenttia Suomen viljantuotannosta ja 29 prosenttia ohran tuotannosta. Rypsin ja rapsin kokonaistuotanto voi nousta yli 500 tuhanteen tonniin vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää satotason nousua kahteen tonniin hehtaarilta, sillä öljykasvien tuotannon luonnonoloista johtuva enimmäispinta-ala on 250 tuhatta hehtaaria Suomessa.
Kansallisen viljastrategian tavoitteena on tehostaa suomalaisen viljaketjun toimintaa sitouttamalla vilja-alan toimijat yhteisiin tavoitteisiin. Tätä varten esitetään vilja-alan yhteistyötyhmän toimintaa jatkettavaksi toisella kolmivuotiskaudella. Strategian avulla pyritään säilyttämään suomalaisten viljatuotteiden vahva asema kotimaan markkinoilla ja vahvistamaan kilpailukykyä vientimarkkinoilla.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kaupallinen neuvos Seppo Koivula, vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR), p. (09) 57852698, 040 541 8735, etunimi.sukunimi@mmm.fi
