Asetusluonnos Saimaan kalastusrajoituksista on lähetetty lausunnoille. Kalastusrajoitusten avulla suojellaan erittäin uhanalaista saimaannorppaa ja mahdollistetaan kalastuksen toimintaedellytyksiä. Suurimpana muutoksena nykyiseen asetukseen verrattuna olisi kalastusrajoitusalueiden laajentaminen 336 neliökilometrillä, mikä tehostaa saimaannorpan suojelua. Lausuntoaika päättyy 20.3.2026.
Museoviraston vasta valmistunut selvitys saariston kulttuuriperinnön alueellisista piirteistä vastaa pitkään tunnistettuun tarpeeseen päivittää ja syventää ymmärrystä saaristokulttuurin sisällöstä, alueellisista erityispiirteistä ja merkityksestä.
Vaelluskalakantojen elvyttämistyöhön etsitään nykyistä tehokkaampia keinoja kalatiestrategian päivitystyössä. Maa- ja metsätalousministeriön kutsumana Tampereelle saapui noin 50 sidosryhmien edustajaa pohtimaan, millä kriteereillä toimenpiteitä priorisoidaan sekä miten toimenpiteissä otetaan huomioon erilaiset vesistöt.
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle kaksi U‑kirjelmää EU-komission ympäristösääntelyn yksinkertaistamiseen tähtäävästä lainsäädäntöpaketista. Ehdotukset sisältävät myös INSPIRE‑direktiivin uudistuksia, joilla poistettaisiin paikkatietoaineistoihin kohdistuvia yhteentoimivuus- ja verkkopalveluvaatimuksia.
Nuorten ruokaraatiin syksyllä 2025 osallistunut Kangze Wu kirjoittaa blogissaan ruuasta nuorten näkökulmasta. "Kyse ei ole siitä, etteikö ruoka kiinnostaisi. Pikemminkin tuntuu, että luotettavaa ja helposti ymmärrettävää tietoa on vaikea erottaa kaiken muun ruokapuheen seasta", Wu kirjoittaa.
Tuoreessa selvityksessä arvioidaan, miten Manner-Suomen maaseutuohjelman (2014–2022) toimenpiteet ja rahoitus ovat edistäneet saaristoalueiden kehitystä sekä miten hyvin toimet vastaavat valtakunnallisen saaristo-ohjelman tavoitteisiin.
Komissio on myöntänyt Suomelle määräaikaisen luvan alentaa härkäpavun, puna-apilan, alsikeapilan ja rypsin sertifioidun siemenen itävyysvaatimusta. Poikkeuslupa vastaa kasvukauden 2025 vaihtelevista kasvuolosuhteista johtuneisiin laatuvaihteluihin ja kasvaneeseen siementen kysyntään.
Ella Hellström kirjoittaa blogissaan kalatalouden tulevaisuudesta Suomessa. Kala on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria, mutta kotimaisen kalan kulutus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Omia haasteitaan alalle tuovat myös esimerkiksi ilmastonmuutos ja uusien ammattilaisten saaminen alalle edellisen sukupolven
Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut maa‑ ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen fosforiasetuksen lantapoikkeuksen talous‑ ja ympäristövaikutuksista. Lantapoikkeus sallii tietyissä tilanteissa muita fosforilannoitteita suuremman fosforimäärän levittämisen peltoon kotieläinten lantana.
Uusi työaikaisen ruokailun suositus tukee työikäisten terveyttä ja työkykyä. Se korostaa kasvipainotteista, suositusten mukaista ruokaa ja työnantajan roolia terveellisten valintojen mahdollistajana myös vaihtelevissa työoloissa.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
.png/88a64c99-ed57-db85-f5f9-a4a63141f36d?version=1.0&t=1771423043626)
